Hallituksen esittämä hoitohenkilökunnan rokotepakko on saanut aikaan liikehdintää sote-työntekijöiden keskuudessa.

Torstai-illan aikana sytytettiin hautakynttilöitä useiden kaupunkien näkyville paikoille ja sosiaalisessa mediassa kynttiläkuvia jaettiin tunnisteella #RIPsote.

Kynttilöitä oli satoja myös eduskuntatalon rappusilla.

Mielenilmaus organisoitiin koronarokotuksiin kriittisesti suhtautuvien sote-työntekijöiden suljetussa Telegram-ryhmässä.

Yksi ryhmän jäsenistä on seinäjokelainen entinen kätilö ja nykyinen yrittäjä ja somevaikuttaja Heli Rämäkkö.

Rämäkkö kertoo, että jo aikaisemmin perustettuun ryhmään on liittynyt uusia jäseniä sen jälkeen kun hallitus teki keskiviikkona esityksen sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden väliaikaisesta rokotusvelvollisuudesta.

Rämäkkö vahvistaa, että kynttilämielenosoitus on pantu liikkeelle kyseisessä "Sinun puolella" -ryhmässä.

Asian yhteydessä Rämäkkö ei halua puhua rokotekriittisyydestä vaan jokaisen ihmisen oikeudesta päättää itse omasta kehostaan. Hän itse jätti sote-alan vuonna 2018, kun tartuntatatautilaissa tiukennettiin sote-henkilöstön rokotesuojavaatimuksia.

Kynttilämielenosoituksen yksi viesti on, että väliaikainen koronarokotepakko saisi hoitajia jättämään työpaikkansa sankoin joukoin.

Huolen hoitajapaosta on ilmaissut myös SuPer-liiton puheenjohtaja Silja Paavola.

Lue myös: SuPerin puheenjohtaja kriittisenä hoitohenkilöstön "pakkorokotuksista": Ihmisiä voi sanoutua irti töistä koko alalta

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tehyläisten hoitajien pääluottamusmies Atte Tahvola on kuullut kynttilämielenosoituksesta, mutta arvioi, että pakkorokotusten vastustus hänen joukoissaan ei ole laajaa.

- Meillähän on henkilökunnasta suurin osa jo rokotteen ottanut ja suhtautuu rokotteisiin todella myönteisesti.

Tehy on liittona pitänyt väliaikaista muutosta tartuntatautilakiin perusteltuna.

Atte Tahvola toteaa, että pakko-sanalla on aina paha kaiku, mutta muistuttaa samalla, että hallituksen esityksen mukaan työnantajilla on kuitenkin velvollisuus yrittää järjestää rokottamattomille muuta työtä.

Soiten superilaisten hoitajien pääluottamusmies Eeva Hakala Kokkolasta uskoo, että mielenilmauksen taustalla on pelko siitä, että nyt puututaan ihmisten itsemäärämisoikeuteen.

Hakala kertoo, että rokotuksista on keskusteltu hoitajien keskuudessa paljonkin. Aluksi rokottamiseen liittyi pelkoa, mutta enää ei niinkään.

- Itse suosittelen rokotteen ottamista, se on itselleni ammattieettinen kysymys.

Pelkoa seurauksista

Hallituksen esityksessä arviodaan, että noin 55 000 sote-alalla työskentelevää on vailla suojaa covid-19-tautia vastaan. Heistä noin 31 000 on sellaisia, joilla ei ole ensimmäistäkään rokotetta eikä sairastetun taudin antamaa suojaa.

Yle uutiset yritti tavoittaa haastattelua varten muitakin sote-työntekijöitä, jotka kuuluvat rokotepakkoa vastustavaan ryhmään.

Heli Rämäköllä on paljon yhteyksiä sote-alan rokotekriittisiin työntekijöihin. Hän sanoo että kynnys tulla julkisuuteen on heillä erittäin korkea.

- Ihmiset pelkäävät aivan syystä, että omalla nimellä esiintymisestä aiheutuisi työpaikalla seurauksia.

Lisää aiheesta:

Eduskunta keskusteli sote-työntekijöiden "rokotuspakosta": kokoomus kiitteli esitystä, perussuomalaiset vannoivat pikatestien nimeen

STM esittää "rokotuspakkoa" sote-alan työntekijöille, tulisi voimaan mahdollisimman pian - työnantajalla ei olisi palkanmaksuvelvollisuutta

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin 11.12. kello 23:een saakka.