Mikset sä Sanna oo meidän kanssa? Miksei me kiinnosteta sua, kyselee Ilta-Sanomien kolumnisti Jyrki Lehtola.

Terve Sanna Marin, täällä Helsingin eliitti!

Me odotettiin sulta niin paljon. Nuori, nainen, vasemmalta, wuhuu, kiihottavaa, älyllisesti. Siksi me ollaan koko ajan oltu sun puolella Twitterissä ja baareissa.

Me ollaan filosofoitu, että muut on sovinisteja, ajat muuttuu, fuck you setämiehet, nyt on uuden ajattelun aika, tota rataa funtsittu.

Kun sä viime viikonloppuna tungit väärään aikaan Coronaa suuhus, me oltiin sun puolella. Kamoon pelkkää sovinismia, naisetkin saa juhlia, ei me eletä keskiajalla jossain Rovaniemellä, vaikka me mieluummin oltais keskitytty syvällisempiin aiheisiin niin kuin oikeistoterrorismiin, ilmastonmuutokseen ja siihen, mistä saa parhaat lapaset.

Nyt alkaa Sanna olla voimat loppu. Niitä oli alun alkaenkin niin vähän, että piti vaihtaa terapeutteja, kun ne kaikki vain nuokkui.

Meidät tunnetaan suvaitsevaisuudesta, mutta nää sun "kaverisi" oli viimeinen pisara.

Ensin sä dokaat sellaisten laulajien kanssa, jotka ei oo Ismo Alanko tai Paula Vesala, ja jotka ei laula Suomen tilasta tai nuoruudesta niin, että itkettäis.

Ajateltiin, että se oli jonkun avustajan virhe, jonkun sedän, joka luulee, että tollasilla ihmisillä on merkitystä, vaikkei oo. Syvällä sisimmässäs sä Sanna haluisit dokata meidän, eliitin, kanssa. Meillä on ajatuksia, visioita ja maailmaan sellainen alentuvuudesta nahkea tulokulma, josta ammentaa ylimielisyyttä.

Mutta ei. Sun seuraavat dokauskaverit oli Joku Boelius, Mikä Särkkä ja Kuka Autio.

Siis keitä ne on?! Ei ees haluta tietää! Varmaan joitain, jotka heitettiin ulos Big Brother-talosta suoraan Kesärannan saunaan. Hirveetä ajatella, kuinka vähän tollasilla voi olla annettavanaan keskustelulle jälkikapitalismista ja fillareista.

Meistä moni on julkaissut Sanna kirjojakin. Tosi hyviä! Kirjoitettu niissä kiehtovasti itsestämme, jostain diipistä ja karvoituksista. Kirjajulkkareitakin on järjestetty, mutta ei oo sua niissä näkynyt.

Sen sijaan sä raahauduit Ina Mikkolan julkkareihin! Mitä!? Rusetti, joka kirjoitti ensin Runkkarin käsikirjan ja tää uus kirja on sitäkin huonompi. Eikä me edes tiedetä, kuka Ina Mikkola on! Eikä välitetä!

Mikset sä Sanna oo meidän kanssa? Miksei me kiinnosteta sua? Meidän ankea, kyylämäinen luonne - miksei se vedä sua puolees niin kuin saastunut ilma?

Ymmärtäähän sen psykologiselta kannalta.

Kaupungin valot sokaisivat maalaislikan Tampereelta. Me oltais talutettu sut valojen läpi oikeisiin baareihin, mutta sulle ei laatu kelvannut.

Sä sekosit Helsingissä. "Vautsi täällä on muitakin kuin Mustajärven Pate!" Noin sä ajattelit aina, kun näit jonkun trash-tyrkyn. Surullista!

Me oltais voitu auttaa sua tajuamaan, että on paremmankin luokan ihmisiä, mutta sä olit sokea meidän hyvyydelle ja pian oot omillasi, me ei kauaa jakseta odottaa sun soittoa.

Kirjoittaja on kirjailija ja käsikirjoittaja