Muutama viikko sitten nähtiin kipakka poliittinen draama, jota voisi kutsua myös moneen kertaan nähdyksi uusinnaksi.

Hallitus päätti keskustan, SDP:n ja RKP:n johdolla, että Suomi aikoo vastustaa kestävän rahoituksen ilmastokriteereitä EU:ssa. Vihreät ja Vasemmistoliitto taas kannattivat niiden hyväksymistä.

Tuttua kiistassa oli ensinnäkin hallituksen repeäminen kahteen vastakkaiseen leiriin ilmastoimissa.

Toinen, lähes yhtä usein toistunut kuvio oli lopputulos: virallinen Suomi asettui vastustamaan metsiin liittyvää ilmastopolitiikkaa EU:ssa.

Tällä kertaa suomalaismetsät liittyvät kestävän rahoituksen kriteereihin eli taksonomiaan.

Luoltaantyöntävän sanahirviön taustalla on yksinkertainen periaate.

Uusi EU-asetus on joukko kriteereitä ilmaston ja luonnon kannalta kestävälle liiketoiminnalle. Tarkoitus on luoda työkalu rahoittajille, jotka haluavat sijoittaa rahansa kestävästi. Kriteereitä on kutsuttu eräänlaiseksi ekomerkiksi.

Taksonomia sisältää useita eri aloja ja omat kriteerit sekä ilmasto- että ympäristökestävyydelle. Nyt voimaan tulivat niistä ensimmäiset.

Metsätalouden ilmastokriteerit osuvat sekä metsänomistajiin että puuta ostaviin yhtiöihin. Kriteereistä löytyy muun muassa vaatimus, että yli 13 hehtaarin metsätilojen tulisi jatkossa laatia ilmastosuunnitelma.

Suunnitelman pitää osoittaa, että metsän hakkaaminen ei pienennä metsätilan hiilinielua vuoteen 2030 mennessä. Vuosi on kriittinen rajapyykki Pariisin ilmastosopimukseen kirjatun 1,5 asteen tavoitteen kannalta.

Taksonomian piiriin haluavien metsäyhtiöiden pitäisi taas käytännössä varmistua siitä, että puuta hankitaan metsänomistajilta, jotka ovat ilmastosuunnitelmansa tehneet.

Suomen virallisen kannan mukaan ilmastokriteereitä vaivaa tulkinnanvaraisuus ja "vaikea ymmärrettävyys".

Tulkinnanvaraisuus lienee ainakin osin totta. Moni tutkijakin päätyi taustahaastatteluissa arvailemaan, miten suunnitelmat käytännössä laadittaisiin ja mitä kaikkia teollisuuden toimintoja se koskisi.

Tulkinnanvaraisuutta enemmän Suomea taisivat kuitenkin närästää jo komission seuraavat kriteerit.

Tämän saattoi päätelllä valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) puheista jo pari viikkoa ennen, kuin määräaika maiden kantojen jättämiselle toissapäivänä keskiviikkona päättyi.

- On hyvin mahdollista, että asetus menee läpi. Mutta kielteinen kanta on tärkeä signaali vastaaviin hankkeisiin, Saarikko totesi Ylen haastattelussa pari viikkoa sitten.

Suomen ja Ruotsin äänet eivät riittäneet torppaamaan ilmastokriteereitä EU:n viimeisessä päättävässä elimessä ministerineuvostossa. Siihen olisi tarvittu sääntöjen mukaan reilusti enemmän kuin puolet jäsenmaista.

Saarikko valmistautuneekin puolueineen torppaamaan seuraavaksi kestävyyskriteereitä luonnon monimuotoisuudelle. Ne ovat parhaillaan komission valmistelussa.

Myös metsänomistajien etujärjestöstä MTK:sta viestitään, että ympäristökriteerit ovat ilmastokriteereitäkin vaikeampi pala suomalaiselle metsätaloudelle.

Komission luonnoksesta löytyy järjestön mukaan muun muassa 20 prosentin suojeluvelvoite talouskäytössä oleville metsille. Hakkuilta säästettäviä rantavyöhykkeitä pitäisi laajentaa 30 metriin ja avohakkuiden jättämille aukoille tulisi maksimikoko.

Järjestö on kuvannut ympäristökriteereitä "katastrofiksi" ja "naulaksi arkkuun" suomalaiselle metsätaloudelle.

Komissio on tiettävästi ottanut aikalisän kriteereiden valmistelussa. Lopullista esitystä odotetaan kesään mennessä eikä vielä tämän vuoden puolella, kuten alun perin piti.

Suomen ei-ääni metsään liittyvissä ilmastoasioissa onkin nähtävä jatkona tiiviille vaikuttamiselle kuluneen vuoden aikana. Osa hallituspuolueista on välittänyt kansallisia kantoja EU-päättäjille ahkerasti.

Siinä on riittänyt tehtävää, sillä taksonomian lisäksi metsien sääntelyä kaavaillaan parhaillaan useassa uudessa, ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan liittyvässä aloitteessa.

Keväällä päivänvaloon nousi muutamakin lobbauskirje EU-komissaareille, joiden allekirjoittajina oli suomalaisministereitä.

Suomen virallinen viesti on ollut hyvin samankaltainen kuin metsänomistajien etujärjestön viesti: täällä metsänhoito on ilmaston ja luonnon kannalta kestävää ilman EU-asetuksiakin, sillä sitä säännellään muun muassa metsälailla ja kansainvälisillä sertifikaateilla.

Viestissä on ainakin yksi ongelma.

EU:n ilmastoon liittyvä ja paikoin metsiäkin koskeva lainsäädäntö on yritys päästä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin.

Maailmanlaajuisessa sopimuksessa pyritään ilmaston lämpenemisen hidastamiseen. Siihen tarvitaan päästöjen vähennys, joka on hyvin mittava ja jonka pitää tapahtua erittäin nopeasti. Myös luontokadon pysäyttäminen vaatii yhtä pikaisia toimia.

Tavoitteet tarkoittavat käytännössä, että kaikilla aloilla pitää tehdä enemmän kuin parhaillaan tehdään. Business as usual eli se sama vanha, johon on jo totuttu, ei enää riitä.

Taksonomiankin perimmäinen tarkoitus on, että kaikki alat tekisivät enemmän toimia, kuin vaikkapa kansallinen laki parhaillaan vaatii.

Kestävän rahoituksen luokitteluun liittyminen on metsänomistajille ja metsäyhtiöille vapaaehtoista. Mutta myös suomalainen metsätalous tarvitsisi nykyistä enemmän kriteereitä sille, että hiilinielut ja luontoarvot säilyvät metsissä paremmin.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 12.12. klo 23 saakka.

Lue lisää:

Suomen mielestä EU:n sääntely menee metsäasioissa liian pitkälle, mutta EU oli toista mieltä - kiistellyt ilmastokriteerit tulevat voimaan

Suomi päätti äänestää metsiin ja ilmastoon liittyvää asetusta vastaan EU:ssa, ja hallitus riitautui - pääministeri Marin taipui keskustan kannalle

Avohakkuut tyrmänneestä EU:n metsästrategiasta alkoi vääntö - Suomi ja joukko muita maita vetoaa komissioon: metsiä ei saisi "alistaa" ympäristönäkökohdille

Ville Niinistö syyttää Marinia ja muita ministereitä luonnonsuojelun vesittämisestä EU:ssa: "Kolhu Suomen maineelle ja metsäluonnon tulevaisuudelle"

Metsäkato aiheuttaa merkittäviä ilmastopäästöjä, mutta Suomi haluaisi ohittaa omansa EU:ssa - Tutkimusprofessori: "Vastuutonta"