Turtiainen esitti perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd) kohtaan poikkeuksellisen räikeän syytöksen, kun käsittelyssä oli hoitohenkilökunnan rokottautumista koskeva lakiesitys.

Varapuhemies Antti Rinne (sd) puuttui Ano Turtiaisen puheisiin. Kuva joulukuulta 2020. Kuva: Kalle Koponen / HS

Eduskunnan varapuhemies Antti Rinne (sd) teki poikkeuksellisen huomautuksen torstai-iltana eduskunnan suuressa salissa, kun käsittelyssä oli hoitohenkilökunnan rokottautumista koskeva lakiesitys.

Rinne muistutti, mitä perustuslaissa sanotaan kansanedustajan vakaasta ja arvokkaasta esiintymisestä, ja kohdisti sanansa kansanedustaja Ano Turtiaiselle, joka edustaa eduskunnassa yhden kansanedustajan Valta kuuluu kansalle -ryhmää.

Ano Turtiaisen käyttäytymiseen puututtiin torstai-illan salikeskustelussa. Kuva: Emmi Korhonen

- Eduskunta voi antaa toistuvasti järjestystä rikkoneelle kansanedustajalle varoituksen tai pidättää hänet enintään kahdeksi viikoksi eduskunnan istunnoista. Huomautan teitä tämän pykälän vastaisesta käyttäytymisestä, edustaja Turtiainen. Edustaja Turtiainen, muistakaa, mitä äsken totesin, Rinne painotti.

- Kiitos, puhemies! Kyllä muistan, Turtiainen vastasi.

Taustalla oli Turtiaisen salipuheenvuoro, jossa hän puhui terveydenhuoltoalan henkilöstön simputtamisesta ja sanoi, että "satojen yhteydenottojen perusteella alan ihmiset ovat nyt massoittain jättämässä työpaikkansa".

Turtiainen esitti tämän jälkeen poikkeuksellisen räikeän syytöksen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd) kohtaan.

- Ministeri Kiuru, onko suurin syynne tällaisen toimintanne jatkamiselle, että tiedätte joka tapauksessa joutuvanne syytteeseen jopa kansanmurhasta? Turtiainen kysyi.

Kiuru vastasi välittömästi Turtiaiselle, että "kaikki, mitä tässä salissa sanotaan, on onneksi julkista".

Turtiainen ilmoitti toisessa ja viimeisessä puheenvuorossaan, että jos lakiesitys hyväksytään, koko eduskunnan pitää erota.

Kiuru sanoi avauspuheenvuorossaan, että lakiesitys lisäisi potilasturvallisuutta ja voisi edelleen lisätä hoitohenkilökunnan rokotekattavuutta.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoi, että laki lisäisi terveydenhuollon potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden luottamusta siihen, että heidän saamansa hoito on turvallista. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Tartuntatautilain väliaikaisen muuttamisen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa voisi toimia vain erityisestä syystä henkilö, jolla ei ole koronarokotuksen tai sairastetun koronataudin antamaa suojaa koronaa vastaan.

Työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voisi ottaa rokotetta, voisi antaa todistuksen 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdystä negatiivisesta koronatestistä.

Kiuru toi esiin, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on jo tapauksia, joissa koronataudin vakaville seuraamuksille altis potilas on saanut tartunnan hänen hoitoonsa ja hoivaansa osallistuvalta henkilöltä. Joissakin tapauksissa tartunta on johtanut Kiurun mukaan kuolemaan.

- Yksikin menetetty elämä on liikaa, ja juuri siksi, arvoisa puhemies, olemme päätyneet siihen, että tuomme tämän esityksen eduskunnan tarkasteluun. Siksi se on välttämätön ja myös kiireellinen, Kiuru sanoi.

Oppositiopuolueet jakautuivat kysymyksessä.

Kokoomus antoi tukensa tartuntatautilain muutokselle. Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit vastustivat sitä ja ilmoittivat kannattavansa sitä vastoin pikatestausta.