Hoitajien "rokotuspakko" etenee. Hallitus esittää, että työnantaja voisi vaatia koronarokotusta kaikilta, jotka työskentelevät lähikontaktissa vanhusten tai muiden riskiryhmien kanssa.

Parin viikon takaiset tilastot osoittavat, että koronarokotuksen ottaminen ei ole ollut tasaista tai itsestäänselvyys sosiaali- ja terveysalallakaan. Alla oleva grafiikka näyttää, että esimerkiksi lääkäreistä tuplarokotettuja oli jo pari viikkoa sitten lähes 95 prosenttia.

Sen sijaan vähiten rokotuksia ovat ottaneet sosiaali- ja lähihoitajat sekä kehitysvammaisten hoitajat, joiden rokotuskattavuus oli vaivoin 80 prosentissa.

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin puheenjohtaja Silja Paavola tuntee tilastot ja tietää, että lähihoitajien rokotekattavuus voisi olla parempikin. Syitä voi vain arvailla.

- Tätähän ei saisi sanoa, mutta lähihoitajina toimii paljon maahanmuuttajia. Heillä on paljon ennakkoluuloja ja vastustusta rokotuksia kohtaan. Miten tähän voisi vaikuttaa, onkin vaikeampi kysymys.

Paavola: Rokotepakko ei ratkaisisi mitään

Superin Paavola näkee vielä monta mutkaa matkassa. Hän pitää "rokotuspakkoa" periaatteessa hyvänä asiana, mutta hänen mielestään se ei riitä.

- Tämä ei ratkaise mitään. Sen sijaan "rokotepakko" voi ajaa hoitajia alanvaihtoon.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.)sanoi keskiviikkona, että näin ei kävisi, sillä jo nyt sote-alalla on koronavirukselle altistumisen takia poissaoloja.

- On liian yksinkertaista sanoa, että tästä aiheutuisi henkilöstöpula, koska meillä on jatkuvasti työntekijöitä pois töistä nimenomaan altistumisvaarojen takia, Kiuru totesi.

Rokotuksesta voisi kieltäytyä vain terveyssyistä. Silloin työntekijältä vaadittaisiin enintään 72 tunnin sisällä tehty koronatesti.

Tällä hetkellä on vielä epäselvää, miten työnantaja rokotukset tarkastaisi. Toimintaa valvoisivat aluehallintovirastot, kuntien tartuntataudeista vastaavat viranomaiset ja Valvira.

Tehy kannattaa esitystä

Suomen suurin sosiaali- terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy kannattaa esitystä. Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi on tyytyväinen, että hallitus ehdottaa väliaikaista muutosta tartuntatautilain pykäliin. Muutos olisi voimassa vuoden 2022 loppuun saakka.

Toinen vaihtoehto olisi ollut koronapassin käytön laajentaminen.

- Me pidämme tätä tarpeellisena. En usko, että tämä aiheuttaa suuria mullistuksia, koska sairaanhoitajien rokotusaste on korkea, sanoo Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi.

Mikäli työntekijä kieltäytyy rokotuksista, hänelle on järjestettävä muita töitä. Mikäli niitä ei löydy, palkanmaksu voidaan lopettaa. Työntekijää ei voi kuitenkaan irtisanoa.

- Työnantajan velvollisuus on etsiä mitä tahansa työtä, jota työntekijä pystyy tekemään oman osaamisensa, koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella. Uskoisin, että sellaisia löytyy, Kirvesniemi sanoo.

Eduskunta käy asiasta lähetekeskustelun torstaina ja sen jälkeen lakiesitys lähtee valiokuntien käsiteltäväksi.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 10.12. klo 23:een asti.

Lue myös:

Eduskunta keskustelee hoitajien "rokotuspakosta" - katso suorana noin klo 17 alkaen

Telakalla rokottamattomat kertovat mielipiteensä äänekkäästi, sanoo varastonhoitaja Pasi Kautto - näin rokottamattomat jakautuvat eri aloille