Tutkijat ovat saaneet selville, minkälaiset potilaat hyötyvät eniten vasta-ainelääkkeestä.

Tutkimuksessa kehitetään vasta-ainelääke beksmarilimabia, joka voi auttaa sellaisia syöpäpotilaita, joihin muut lääkkeet eivät tehoa. Arkistokuva. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Turun yliopistossa kehiteltävästä ja suomalaisen biolääkeyritys Faron Pharmaceuticalsin johtamasta MATIN-syöpätutkimuksesta on saatu jälleen hyviä tuloksia.

Tutkimuksessa kehitetään vasta-ainelääke beksmarilimabia, joka voi auttaa sellaisia syöpäpotilaita, joihin muut lääkkeet eivät tehoa. Lääke aktivoi immuunipuolustuksen syöpää vastaan.

Lue lisää: Suomessa kehitetään mullistavaa syöpähoitoa, joka saattaa auttaa potilaita, joihin muut lääkkeet eivät tehoa - "ihmelääkkeen" taustalla Sirpa-äidin ja Maija-tyttären työ

Biomarkkerianalyysissä on nyt edetty sen tunnistamisessa, ketkä saavat beksmarilimabista vasteen. Tuoreet tulokset osoittavat, että potilaat, joilla oli veressä alhainen määrä antigeenivasteen välittäjäaineita (gammainterferoni ja nekroositekijä alfa), saivat merkittävästi enemmän kliinistä hyötyä kuin ne, joilla samat biomarkkerit olivat jo koholla.

Näiden kahden biomarkkerin alhaiset määrät verenkierrossa kertovat potilaan alhaisesta immuunivasteesta.

Merkkiaineanalyysi kohdistui kolmeen parhaimman hoitovasteen saaneeseen syöpätyyppiin, ihomelanoomaan, mahasyöpään ja sappiteiden syöpään, jotka eivät olleet hyötyneet aikaisemmista hoidoista ja jotka valtaosaltaan olivat vastahakoisia nykyisille immuno-onkologisille hoidoille.

27 potilaasta yhdeksän hyötyi beksmarilimabista. Näiden potilaiden biomarkkeri-arvot kohosivat jo ensimmäisen annoksen jälkeen merkittävästi, jopa 2-3-kertaisesti.

- Biomarkkerianalyysi on erittäin innostava, sillä se osoittaa selvästi, mitkä potilaat todennäköisesti saavat hoitovasteen beksmarilimabilla. Tulokset osoittavat myös, että lääke aktivoi immuunivasteen eli se muuttaa immunologisesti kylmän kasvaimen kuumaksi raskaita hoitojakin saaneilla potilailla, jotka eivät ole hyötyneet nykyisistä immuno-onkologisista hoidoista, sanoo Faronin toimitusjohtaja Markku Jalkanen.

- Lääke voi siten herättää immuunivasteen ja antaa näille potilaille mahdollisuuden hyötyä myös näistä jo käytössä olevista hoidoista.

Tutkimuksen tuloksina on jo aiemmin raportoitu lääkkeen elinaikaa pidentävät vaikutukset, ja ne jatkuvat edelleen: 83 prosenttia potilaista, joilla saavutettiin osittainen vaste tai sairauden stabiloituminen, oli elossa kuusi kuukautta ensimmäisestä hoitoannoksesta.

Vastaava arvo niillä potilailla, jotka eivät hyötyneet hoidosta kliinisesti, oli 29 prosenttia.