Tavallinen arkinen aamu kotkalaisen Jonna Tinkasen perheessä. Aamupalaa 4-vuotiaalle Ellille ja 2-vuotiaalle Einolle.

Tänä aamuna kaikki sujuu ilman suurempaa hässäkkää ja kaikilla on hyvä mieli.

Aamupalan jälkeen Elli viedään muutamaksi tunniksi kerhoon. Einokin saa kotiin leikkikaverin, kun Jonna Tinkasen ystävä Helena Kuusisto on tulossa kylään pian kaksi vuotta täyttävän poikansa Eetun kanssa. Ystävän kanssa vietetty aika ja kupillinen kahvia on arjessa tärkeää.

- Kun juttelee kavereiden kanssa, käsittää sen, että arki on aika samanlaista kaikilla, toteaa Jonna Tinkanen.

Instagram- ja Facebook-päivityksiin sekä median otsikoihin päätyvät vanhemmuudesta helposti tarinat vanhempien uupumuksesta ja voimavarojen puutteesta sekä toisaalta sankaritarinat, joissa arki on helppoa ja vaivatonta. Ääripäistä on vaikea tunnistaa todellisuutta.

Jonna Tinkasen ja Helena Kuusiston arki on tasaista.

- Päivissä toistuvat rutiinit lasten kanssa: ulkoilua, ruoanlaittoa, siivoamista ja leikkimistä, luettelee Helena Kuusisto

Arjessa on myös monta muuttujaa, täydentää Jonna Tinkanen.

- Lapsi voi kaatua ja satuttaa päänsä, tai sitten on hirveä kiukku koko päivän ja siitä saattaa koko päivä mennä sen takia pilalle.

Vanhemmuutta ja perheiden arkea tutkinut kasvatustieteen professori Anna Rönkä Jyväskylän yliopistosta on myös huomannut, että julkisuudessa ääripäät näkyvät turhan voimakkaana ja tavallisesta vanhemmuuden arjesta kerrotaan vähemmän.

- Ääripäät saattavat kuulua tavalliseen arkeen pieninä hetkinä silloin tällöin, mutta suurin osa arjesta on jossain siellä välissä, huomauttaa professori Anna Rönkä.

Lue lisää: Lapsiperhehelvetti vai idyllinen arki, kumpi mediassa näkyy? "Emme kerro ihania asioita kannustaaksemme lukijoita hankkimaan lapsia"

Vanhemmuuden arkeen kuuluu monia tasoja. Negatiivinen puoli ovat riidat ja toimimattomat rutiinit. Toisella puolella ovat toimivat rutiinit, yhdessä vietetty aika ja heittäytyminen lapsen leikkeihin.

Professori Anna Rönkä muistuttaa, että tavalliseen arkeen kuuluu myös huippuhetkiä ja hauskuutta. Tasaisuus tulee siitä, että perheen rutiinit toistuvat samanlaisina ja arki muotoutuu niiden ympärille.

- Arkielämä on tasaista, mutta siinä voi olla aika-ajoin pieniä hässäköitä. Kun hässäköitä tulee enemmän tai ne kasautuvat, voi tulla uupumusta ja romahduksia. Joskus puhutaan myös vanhemmuuden stressistä, sanoo professori Anna Rönkä.

Riittämättömyyden tunne

Romahduksista, pyykkivuorista ja tiskikasoista ei juuri näy kuvia sosiaalisessa mediassa, vaikka ne ovat normaalia arkea. Moni vanhempi pystyy suhtautumaan kriittisesti sosiaalisen median kauniisiin kuviin, mutta ne voivat myös aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta.

Helena Kuusisto ei käytä Instagramia, koska haluaa suojella itseään.

- Ne kuvat ovat niin siloteltuja ja hienoja. Pelkään, että niistä voisi tulla paineita, vaikka tietää niiden olevan vain kuvia.

Myös Jonna Tinkanen tiedostaa, että kuvat ovat vain yksittäisiä hetkiä, joiden taustalla voi olla ihan jotain muuta.

- Mutta jos näkee pelkästään niitä tähtihetkiä, saattaa tulla olo, että pitäisikö meilläkin olla tuollaista, Tinkanen pohtii.

Perheiden arkea tutkinut professori Anna Rönkä haluaisi myös nähdä moninaisempia esimerkkejä vanhemmuudesta, joihin olisi helpompi samaistua. Olisi jopa terapeuttinen kokemus nähdä, että muillakin on sotkuista ja menee kuppi nurin.

Röngän omat lapset ovat jo aikuisia, mutta hän muistaa naureskelleensa aikoinaan perhelehdille, joissa joulupöydissä oli kaunis kattaus ja kaikki näytti täydelliseltä.

- Kaipasin tuolloin kuvaa, jossa pöytä olisi ruokailun jälkeen tai siinä hetkessä, kun lapset ovat mukana. Se on kaukana täydellisestä tyylikkyydestä, naurahtaa Rönkä.

Omanlainen vanhemmuus ja hyvä arki

Armollisuus itseä kohtaan ja itsemyötätunto on tärkeä asia, josta myös vanhemmuudentutkijat puhuvat. Vanhemman tulisi saada kokea, että riittää sellaisena kuin on, eikä pyri täyttämään muiden toiveita.

- On tärkeä löytää oma tapansa olla vanhempi. Perusasioiden lisäksi voi miettiä, mitä pitää itse tärkeänä ja mikä sopii omalle perheelle. Voi lapsiparkoja, jos vanhempi pyrkii täydellisyyteen ja seuraamaan kaikkia viimeaikaisia trendejä, tokaisee kasvatustieteen professori Anna Rönkä Jyväskylän yliopistosta.

Jonna Tinkanen ja Helena Kuusisto sanovat, että ohjeita, suosituksia ja tietoa on niin paljon saatavilla, että niihin voi helposti sotkeutua.

- Ensimmäisen lapsen kohdalla luki ohjeita ja suosituksia ja yritti rakentaa vanhemmuuttaan niiden kautta. Toisen lapsen kohdalla asiat ovat tulleet jo itsestään, sanoo Tinkanen.

Myös Helena Kuusisto sanoo ovat löytäneet oman vanhemmuutensa toisen lapsen kohdalla.

- Sitä on oppinut suodattamaan tietoa ja tekemään kuten omalle perheelle parhaiten sopii.

Ystävykset ovat tyytyväisiä omaan tavalliseen arkeen.

- On hetkiä, jotka ei ole hirveän mukavia. On välillä hurjaa, mutta onhan tässä mahtavaa hetkiä ja tunteita. Ei tätä vaihtaisi pois mistään hinnasta, toteaa Jonna Tinkanen.

Lue lisää: Nyt tavalliset vanhemmat paljastavat häpeällisimmät hetkensä - "Olen haukkunut lastani kauheilla nimillä päin naamaa"

Keskustella aiheesta 10.12.2021 kello 23 saakka.