Keskusta vaatii tiukasti menokehyksissä pysymistä kevään kehysriihessä. Alustavilla neuvotteluilla halutaan välttää viime kevään kaltainen kriisi ja sopia pelisäännöistä.

Pääministeri Sanna Marin (vas.) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko eduskunnan kyselytunnilla 2. joulukuuta. Kuva: LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Hallitusviisikko kokoontui keskiviikkona neuvotteluihin, joissa on määrä keskustella erityisesti hallituksen talouslinjoista ja pohjustaa ensi kevään kehysriihtä.

Keskustelujen taustalla ovat viime keväänä hallituskriisiin johtaneet kehysneuvottelut. Tuolloin kiistan kohteina olivat muun muassa menokehyksiin palaaminen koronakriisin jälkeen, veronkorotukset ja keskustan vaatima turpeen verotuen jatkaminen.

Tänä vuonna keskustan puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Annika Saarikko on vaatinut hallituspuolueita sitoutumaan jo etukäteen sovittuihin menokehyksiin. Saarikon mukaan keskusta on valmis lähtemään hallituksesta, jos kehyksissä ei pysytä.

- Kaikki syyt kehysten avaamiselle koronan jälkeen ovat tekosyitä. Keskusta edellyttää, että sovittuun sitoudutaan. Sovitun menokehyksen horjuttaminen on hallituksen horjuttamista, Saarikko totesi marraskuussa keskustan puoluevaltuuston kokouksessa.

Kehysriihen pelisäännöistä on käyty keskusteluja jo aiemmin ja niitä on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa. Saarikko on kertonut haluavansa keskustella kaikkien hallitusryhmien kanssa ennen joulua.

Viime viikolla Saarikko kertoi, että erimielisyyksiä velan merkityksestä on erityisesti vasemmistoliiton kanssa.

- Myös vihreiden talousajattelun muutos on tullut yllätyksenä. Se on huomattavasti enemmän vasemmalla kuin osasin etukäteen ajatella, Saarikko kuvaili.

Hallitus on luvannut ensi vuonna työllisyyspäätöksiä, jotka tasapainottavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla. Saarikon mukaan ratkaisut tulisivat liittymään esimerkiksi työttömyysturvan muutoksiin. Lisäksi toimeenpantavina ovat hallituksen puolitarkastelussa sovitut 370 miljoonan euron leikkaukset, jotka ovat vaikeita erityisesti vasemmistopuolueille.

Keskustan kannatus on kuntavaalien nousun jälkeen jämähtänyt mielipidekyselyissä 12 prosentin tuntumaan. Talouskurin vaatimisesta ja sovituissa budjettipäätöksistä pysymisestä on tullut puolueelle ja Saarikolle uskottavuuden kannalta merkittävä kysymys.

Ryhdikkään vaikutelman antaminen on keskustalle tärkeää ennen tammikuun aluevaaleja. Sdp:ssä, vasemmistoliitossa ja vihreissä on kuitenkin ollut koronakriisin jatkuessa halua kehysten avaamiseen ja joidenkin sopeutustoimien perumiseen. Pääministeri Sanna Marin (sd) on väläyttänyt ilmastoinvestointien rahoittamista kehysten ulkopuolelta ja saanut idealle tukea vihreiltä.

Taustalla vaikuttaa myös lokakuussa rahapelituottojen kompensoimisesta syntynyt kiista. Keskusta ja pääministeripuolue Sdp ajautuivat tässäkin asiassa kahnaukseen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk) kerrottua julkisesti Veikkaus-voittovarojen putoamisen seurauksena tehtävien leikkausten kohdentumisesta.

Pääministeri Marin sanoi neuvottelujen leikkausten kompensoinnista olevan vielä kesken ja nuhteli Kurvista ulostulosta. Lopulta hallitus päätyi lupaamaan että menetetyt rahapelituotot korvataan järjestöille täysimääräisesti valtion budjetista.

IS:n tietojen mukaan keskustassa ollaan huolissaan siitä, kuinka helposti hallituksen paineensietokyky mureni Veikkaus-rahoihin liittyvässä päätöksessä. Ensi vuonna hallituksella katsotaan olevan edessään paljon kipeämpiä päätöksiä, jotka Veikkaus-asian tapaan tulevat varmasti aiheuttamaan myös julkista painetta.

Nyt käytävissä neuvotteluissa halutaan palauttaa luottamusta hallituksen kykyyn pysyä sovituissa päätöksissä ja panna niitä toimeen. Veikkaus-tuottojen kompensaatio ei vaadi ensi vuonna menokehysten kasvattamista, vaan tarvittavat rahat löydetään hallituksen mukaan jos sovitusta budjetista. Keskustassa ei ole halua poiketa enempää jo aiemmin sovitusta, vaan puolue vaatii keväällä tehtyjen päätösten toimeenpanoa ilman että menokehys ylittyy.