Teoksen suomentaja Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan kärsivällisyys vastoinkäymisten aikana voi olla yksi mahdollinen Tytti Yli-Viikarin välittämä viesti.

Tytti Yli-Viikari ja Jaakko Hämeen-Anttila. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva, Roni Rekomaa / Lehtikuva

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) entisen pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin oikeudenkäynti alkoi keskiviikkona Helsingin käräjäoikeudessa.

Huomiota herätti se, että Yli-Viikari piti käsissään persialaisen runoilijan Saadin 1200-luvulla ilmestynyttä teosta Ruusutarha.

Yli-Viikari kertoi IS:lle ammentaneensa ajatuksia kirjasta.

-?Kirjasta löydän aina mielenrauhaa ja suosittelen sitä kaikille, lukemista nimittäin.

Lue lisää: Tytti Yli-Viikarin puolustus: Tarkoitus oli saada pienin kustannuksin eläkkeelle virka­mies, joka ei kyennyt enää suoriutumaan tehtävistään

Asiantuntijat kertovat teoksesta ja siitä, millaisen viestin kyseisen teoksen kädessä pitäminen voisi mahdollisesti antaa.

-?Teos antaa elämänohjeita ja korostaa muun muassa kärsivällisyyttä materiaalisten arvojen sijasta. Teosta voi pitää perinteiseen viisauskirjallisuuteen kuuluvana, Edinburghin yliopiston professori Jaakko Hämeen-Anttila kertoo Ilta-Sanomille.

Teos ilmestyi Oravan kustantamana vuonna 1991. Hämeen-Anttila on kirjan suomentaja.

-?Kärsivällisyys vastoinkäymisten aikana kuuluu teoksen teemoihin ja se voi olla yksi mahdollinen viesti, hän sanoo.

Hämeen-Anttila kertoo, että Ruusutarhassa on lyhyitä tarinoita, joista osa on koomisia ja osa vakavampia.

-?Kirja sopisi nykyajan ihmisille hyvin luettavaksi vaikkapa bussissa istuessa, sillä pisimmät tarinat ovat vain noin kymmen sivun mittaisia. Kirja antaa ajatuksia moniin elämänvaiheisiin, hän sanoo.

-?Saadi, jonka nimi esiintyy myös muodossa Sa'di, oli Persian keskeisimpiä kirjailijoita ja hänen tuotantoaan on käännetty useille kielille. Vuonna 1258 ilmestynyt Ruusutarha kuuluu hänen tärkeimpiin teoksiinsa, Uppsalan yliopiston professori Carina Jahani kertoo Ilta-Sanomille.

Hän kuuluu maailman johtaviin alueen kielten tuntijoihin.

Vuonna 1258 ilmestynyt Ruusutarha kuuluu Saadin tärkeimpiin teoksiin.

-?Ruusutarhahan tarjoaa aineksia monenlaisiin piiloviesteihin. Tekstin alussa Saadi kertoo kirjoittaneensa sen muistellessaan suruissaan haaskattua elämäänsä. Toisaalta kirja opettaa eri tarinoiden kautta juuri hyviä tapoja ja hyvää käytöstä, jotka perustuvat oikeudenmukaisuuteen, avokätisyyteen ja jalomielisyyteen, Helsingin yliopiston Etelä-Aasian tutkimuksen yliopistonlehtori Mikko Viitamäki sanoo.

-?Ja löytyyhän kirjasta myös lainaus, joka koristaa YK:n päämajaa New Yorkissa:

Human beings are members of a whole,

In creation of one essence and soul.

If one member is afflicted with pain,

Other members uneasy will remain.

If you have no sympathy for human pain,

The name of human you cannot retain.

Viitamäki pohtii, onko viesti tarpeeksi tehokas.

-?Mutta koska aika harva suomalaisessa yleisössä loppujen lopuksi tuntee Saadia, niin herää kysymys, kuinka tehokas tällainen piiloviesti parhaimmillaankaan olisi. Mutta toisaalta, ehkä se haluttiinkin jättää tarkkasilmäisen median selvitettäväksi?