Valtiontalouden tarkastusviraston entisen pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin tavaramerkiksi on tullut kantaa klassisten ajattelijoiden teoksia kainalossaan tiukan paikan tullen.

Tänään hän asteli Helsingin käräjäoikeuteen vastaamaan syytteeseen törkeästä virkarikoksesta jälleen klassikko kädessään. Yli-Viikari kiistää syytteen.

Tällä kertaa kyse on persialaisesta viisaudesta. Ruusutarha (Gulistan) on persialaisen sheikki Saadin kirjoittama teos. Persian valtakunta sijoittui nykyisen Iranin alueelle, mutta oli laajimmillaan huomattavasti Irania suurempi imperiumi. Saadi oli 1200-luvulla Persian keskeisimpiä kirjailijoita.

- Tämä on runokirja. Minulla on aina kirja mukana, kun täytyy keskittyä, Yli-Viikari sanoi toimittajille ennen oikeudenkäynnin alkua.

Saadi tosiaan kirjoitti paljon runoutta, mutta Yli-Viikarin keskittymisapu Ruusutarha on itseasiassa proosateos.

Teoksessaan Saadi puhuu mielen tyyneydestä ja vastoinkäymisten kohtaamisesta. Saadi kehottaa luopumaan maallisen mammonan tavoittelusta ja erityisesti katkeruudesta. Hän painottaa kärsivällisyyttä ja askeesia, yksinkertaista elämää.

Saadi edustaa islamilaista suuntausta suufilaisuutta. Suufilaisuuden parissa on syntynyt paljon kirjallisuutta. Suuntausta pidetään enemmän mystiikkaan ja henkilökohtaiseen jumalsuhteeseen keskittyvänä kuin muita islamin uskon suuntauksia.

Eri puolilla Persian valtakuntaa vaikuttaneen Saadin teoksia on käännetty lukuisille kielille. Ruusutarhan on suomentanut professori Jaakko Hämeen-Anttila vuonna 1991, jolloin teos ilmestyi Otavan kustantamana.

Jaakko Hämeen-Anttila on suomen tunnetuin itämaisen runouden ja muun kirjaallisuuden tuntija sekä arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori. Tällä hetkellä Hämeen-Anttila toimii professorina Edinburghin yliopistossa.

Tytti Yli-Viikarin on aiemmin nähty kantavan muun muassa Plutarkhoksen teosta Mielen tyyneydestä. Otavan kustantama tämäkin kirja. Kustantajan mukaan Plutarkhosin tekstit neuvovat lukijaa, miten elää harmonisesti, vaikka maailma ympärillä kuohuu ja ajat ovat epävarmat.

Yli-Viikari muistetaan myös ison punaisen A-kirjaimen kantamisesta eduskunnassa. Irto-A tulkittiin viittaukseksi Nathaniel Hawthornen romaaniin Tulipunainen kirjain, jossa päähenkilö joutuu kantamaan isoa A-kirjainta häpeärangaistuksena.

Lue myös:

Yle seuraa: VTV:n entinen johtaja Yli-Viikari saapui kirjan kanssa käräjille - vaaditaan ehdollista vankeutta, kiistää syytteen