Saaristomeri on Helcomin hotspot-listalla ainoa kohde Suomen merialueilla. Sen tila ei ole kohdentunut viime vuosina ollenkaan - päinvastoin rehevöityminen on kiihtynyt eikä mereen päätyvää ravinnekuormaa ole saatu leikattua.

Sinilevälautat vellovat joka vuosi, kun mereen on kertynyt liikaa fosforia ja typpeä.

Nyt aloitettu valtion tukema kipsin levitys Aurajoen ja muiden jokien valuma-alueen pelloille vähentää valumia. Parin vuoden aikana kipsiä on levitetty 17 000 hehtaarin alueelle, ja vuosina 2022-2023 tavoitteena on levittää kipsiä yhteensä 50 000-65 000 hehtaarin peltoalalleSaaristomeren valuma-alueella.

Kipsin vesistöihin aiheuttama sulfaattivaikutus rajaa pois pohjavesialueet ja järvien rannat. Meressä sulfaattia on luonnostaan, joten mereen laskevien jokien valuma-alueille kipsi soveltuu hyvin.

Peltoja on kipsikäsitelty myös Vantaanjoen valuma-alueella. Tavoite on laajentaa kipsin käyttöä Suomen rannikkoalueille.

Kipsiä, kuitua ja rakennekalkkia on tutkittu kattavasti, ja tuloksia on koottu uuteen oppaaseen, jonka avulla viljelijät voivat perehtyä maanparannusaineiden käyttöön. Kaikilla näillä maanparannusaineilla on nopea vaikutus vesistöpäästöjen vähenemiseen, mutta vaikutusaika on rajallinen.

Viljelijän tunnettava peltonsa

Kun käsitellään peltolohkot maanparannusaineilla, muutetaan pellon mururakennetta, minkä ansiosta maa-aines ja siihen sitoutunut fosfori pysyvät pellossa.

Vesistöhyötyjen lisäksi peltolohko kestää myös paremmin erityyppisiä sääolosuhteita. Keväällä pelto kuivuu nopeammin ja kesäkautena se kestää selkeästi paremmin kuivia kausia.

Maanparannusaineet valitaan peltolohkokohtaisesti, jolloin on tunnettava maan pH-arvo, johtoluku, ravinnepitoisuus, maalaji ja multavuus.

Vihtiläinen Oskari Virtanen kokeili rakennekalkkia omalla pellollaan. Hän halusi parantaa peltolohkonsa vedenpidätyskykyä ja korjata sen pH-tasapainoa rakennekalkituksen avulla. Vertailu viereisen käsittelemättömän peltolohkon kanssa näkyi selvästi viime keväänä.

- Kalkitsematon kuivui huonommin ja viereinen kuivui kylvökuntoon normaalisti, maa murustui hyvin ja sinne päästiin ajallaan, viljelijä kertoo.

Käsittelemättömällä pellolla vesi jäi makaamaan ja Virtanen joutui kylvämään pellon kahdessa osassa. Hän ei pidä kalkituksen kustannuksia suurina, sillä käsittely kasvatti myös keväällä kylvetyn viljan satoa.

Vesistövalumien määrissä huimia eroja

Turun ammattikorkeakoulu on tutkinut yhteistyössä eri tutkimuslaitosten kanssa Eurajoelle, Turussa ja Paimiossa rakennekalkin käyttöä maanparannusaineena. Rakennekalkki on maatalouskalkin ja poltetun tai sammutetun kalkin seos.

Saaristomerellä talven 2019-2020 rankat vesisateet kasvattivat ravinnepäästöt huippuunsa ja fosforipäästöt Saaristomereen olivat joulu-helmikuussa yli 900 tonnia, joka on kaksi kertaa yli tavoitetason.

-Myös viime talvena (2020 -2021) seurattiin rakennekalkituksen vaikutusta sekä salaojavesiin että peltojen pintojen kautta tulevan kuormituksen osalta Turun tutkimuskohteilla. Silloin käsittelemättömien peltojen pintojen kautta tulevat fosforihuuhtoutumat olivat tiettynä päivinä jopa nelinkertaiset kalkitettuihin peltoihin verrattuna, yliopettaja Juha Kääriä kuvailee tutkimustuloksia.

Normaalisti peltojen vesistökuormitus tulee valtaosin sala-ojien kautta mutta ilmastonmuutoksen takia hetkelliset, voimakkaat sateet aiheuttavat myös maa-aineksen ja sitä kautta fosforin huuhtoutumisen myös pellon pinnan kautta vesistöihin.

Kääriän mukaan pitäisi pikaisesti aloittaa maanparannusaineiden käyttö, jos halutaan pysäyttää Saaristomeren tilan heikkeneminen. Kipsin, kuidun ja rakennekalkituksen vaikutuksesta maan rakenne muuttuu sellaiseksi, että ravinteiden huuhtoutuminen vähenee, koska fosfori sitoutuu maahan tiukemmin.

Materiaalien vaikutusmekanismit ovat erilaisia, mutta lopputulos on sama.

Kuljetuskustannukset vaikuttavat valittavaan materiaaliin

Kuidun käyttöä maanparannusaineena on tutkittu muun muassa Luonnonvarakeskuksen Jokioisten yksikössä. Tavallisen tai ravinteilla lisätyn kuidun käyttömäärät ovat hehtaarikohtaisesti suuria, noin 20-40 tonnia hehtaarille.

Tämä rajaa kuidun käyttöä lähelle niitä tuottavia metsäteollisuuden laitoksia, sillä kuljetuskustannukset kasvattavat hintaa nopeasti. Maanparannusaineena käytettävä kuitu valmistetaan paperi- ja selluteollisuuden sivutuotteista.

Kipsin ja rakennekalkin hehtaarikustannukset vaihtelevat parista sadasta eurosta ylöspäin. Hintaan vaikuttaa kuljetuksen lisäksi levitys ja muokkaus.

- Yksin maanparannusaineiden avulla ei kuitenkaan voida vähentää hajakuormitusta pysyvästi, vaan kestävän viljelyn perustana ovat hyvä peltomaan rakenne, kasvukunto sekä peltojen vesienhallinta, Juha Kääriä Rakennekalkki-hankkeesta painottaa.

Linkki oppaaseen:

Kipsi, kuitu ja rakennuskalkki - hyödyllisiä materiaaleja viljelyyn ja neuvontaan

Lue myös

Saaristomeren valuma-alueiden kipsikäsittely saa jatkoa - kuluvan vuoden tavoite noin 20 000 peltohehtaaria

Noin 200 viljelijää pääsee tekemään rahaa levittämällä pelloilleen metsäteollisuuden jätettä - salaisuus on Suomessa kehitetty aine

Rakennekalkin ja kuitulietteen käytöstä pelloilla käynnistetään tutkimus - tavoitteena selvittää vaikutuksia vesistöön ja maaperään

Antero Elorannan kotirannasta alkaa ruskea ulappa - Saaristomeri on ainutlaatuinen ympäristö, mutta suomalaiset hoitavat sitä huonosti

Kansanedustajat perustivat uuden Saaristomeri-ryhmän - tavoite on sama kuin hallituksella