SusiLIFE-hankkeen aikana on ehditty jo kokeilla lampaiden GPS-pannoitusta sekä laidunten valvontaa riista- ja valvontakameroilla. Niiden avulla lampaiden mahdollisesti poikkeava liikehdintä on selvinnyt nopeasti. Tarkoitus on keksiä keinoja ennaltaehkäistä petovahinkoja kotieläintiloilla.

Seuranta on tuonut mielenrauhaa tilallisille, kertoo hankesuunnittelija Jaakko Alalantela SusiLIFE-hankkeesta. Hyöty on ollut ilmeinen juuri maisemanhoitolaitumilla, jotka sijaitsevat kaukana tilasta, usein jopa kymmenien kilometrien päässä. Lampaat tekevät maisemanhoitotyötä hehtaarien kokoisilla hakamailla, joissa näkyvyys on huono.

- Helpotusta tuo jo pelkästään tieto siitä, että heti aamulla näkee, missä lampaat ovat ja ovatko ne liikehtineet tavanomaisesti. Jos lampaat olisivat esimerkiksi aitauksen ulkopuolella, tilallinen tietäisi, että jotain poikkeavaa on tapahtunut.

Kokeilun aikana pantoja on käytössä 38 kappaletta seitsemällä eri laidunalueella.

Lue myös: Susien lampaille aiheuttamat vahingot lisääntyivät roimasti - Riistakeskus yrittää nyt suojella lampaita gps-seurannan avulla

SusiLIFE-hankkeessa kokeillaan myös, pysyvätkö pedot poissa kotieläinten laitumilta valo- ja äänikarkottimien avulla.

Petoaidan on todettu olevan tehokas suoja suurpetoja vastaan. Kesällä petoaita menettää kuitenkin tehonsa, jos niittämätön kasvillisuus osuu jännitteisiin lankoihin. SusiLIFE-hake on mukana kehittämässä puhelinsovellusta, jolla aidan jännitteisyyttä voi tarkkailla. Haussa on myös keinoja helpottaa sähköaidan vierustan puhtaanapitoa.

Työkalupakki tekeillä

Tilat voivat hakea petoaitaa Suomen Riistakeskuksesta. SusiLIFE-hanke on myös myöntänyt hakemuksia vastaan aitaa tiloille. Hankesuunnittelija Jaakko Alalantela toteaa, että varatusta lähes 100 aitakilometristä on myönnetty jo puolet.

Hankkeeseen on kirjattu myös tavoite löytää keinoja suojata metsästyskoiria susilta. Vuonna 2020 korvattiin 55 metsästyskoiravahinkoa.

Lue myös: Voiko susien aiheuttamia vahinkoja ehkäistä muuten kuin tappamalla eläimiä? Uusia keinoja etsinnässä esimerkiksi koirien suojaamiseen

SusiLIFE-hankkeen päätteeksi julkistetaan koti- ja tuotantoeläintiloille ja metsästäjille työkalupakki, jossa on useita keinoja ehkäistä susivahinkoja.

Suojeltu susi on levittäytynyt viime vuosina Länsi-Suomeen, jossa kotieläintuhot erityisesti lammastiloilla ovat lisääntyneet.

Viime vuoteen asti Suomessa keskimäärin noin sata lammasta vuodessa joutui suden raatelemaksi. Vuonna 2020 koettiin vahinkojen ennätysvuosi, sillä lampaita raadeltiin noin 300. Riistakeskuksen hankesuunnittelija Jaakko Alalantela arvioi, että vahingot kohoavat myös tänä vuonna keskimääräistä suuremmiksi.

Luonnonvarakeskus arvioi, että vuonna 2021 maaliskuussa Suomessa oli 279-321 sutta. Niiden reviireistä 57% sijaitsi Länsi-Suomessa.

Lue myös: Suden DNA-näytekeräyskausi käynnistyi - kuka tahansa jätöksiä ja jälkiä tunnistava luonnossa liikkuja voi ryhtyä vapaaehtoiseksi näytekerääjäksi