Poliisin tietoon tulee entistä enemmän alaikäisten tekemiksi epäiltyjä väkivaltarikoksia. Esimerkiksi Lounais-Suomen poliisin tutkinnassa on parhaillaan tapaus, jossa kahta alaikäistä poikaa epäillään 17-vuotiaan ikätoverinsa tapon yrityksestä.

Lounais-Suomen poliisi on tänä vuonna tutkinut myös kahta muuta alaikäisten tekemää tapon yritystä. Näistä toisessa epäilty tekijä on ollut alle 15-vuotias.

Poliisin rikosilmoitustilastojen valossa näyttääkin siltä, että alaikäisistä juuri alle 15-vuotiaiden väkivallanteot ovat lisääntyneet kaikkein eniten. Esimerkiksi tämän vuoden väkivaltarikosepäilyjen määrä on jo lokakuun loppuun mennessä ylittänyt koko viime vuoden luvut.

Vuodesta 2014 lähtien alle 15-vuotiaiden väkivaltarikosepäilyt ovat yli kaksinkertaistuneet.

Pahoinpitelyt liki kolminkertaistuneet

15-17-vuotiaiden väkivaltarikosepäilyjen suunta on ollut alaspäin koko 2010-luvun, aivan paria viime vuotta lukuunottamatta. Sen sijaan alle 15-vuotiailla tilanne on huonontunut koko ajan vuodesta 2014 alkaen.

- Kriminologit eivät tarkkaan tiedä, mistä poliisin tilastoissa näkyvä nousu tässä ikäryhmässä johtuu, sanoo Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) tutkijatohtori Markus Kaakinen.

Erityisesti tutkijoita ihmetyttää, mitä tapahtui vuonna 2019. Tuolloin sekä alle että yli 15-vuotiailla väkivaltaepäilyjen määrät pomppasivat huimasti ylöspäin. Korona ei nousua selitä, sillä se tuli Suomeen vasta seuraavana vuonna.

- Toki väkivaltakäyttäytymisen muutokset ovat mahdollisia, mutta samalla tavalla mahdollista on, että nuorten väkivalta tulee aiempaa useammin poliisin tietoon.

Markus Kaakinen näkee, että kasvun taustalla voi olla myös muita syitä.

- Tämä voi kertoa siitä, että aiemmin on ollut piiloväkivaltaa, joka on jäänyt tilastojen ulkopuolelle.

Yleisin rikostyyppi on pahoinpitely. Siinä kasvu alle 15-vuotiailla on ollut liki kolminkertaista vuodesta 2014 lähtien.

Poliisin rikosilmoitusepäilyt ovat kriminologiassa yleisesti käytetty tutkimusdata. Vaikka kaikki ilmoitukset eivät johdakaan tuomioihin, niiden on ajateltu antavan luotettavimman kuvan rikollisuuden todellisesta määrästä, sillä suurin osa rikoksista ei tule koskaan poliisin tietoon muutenkaan.

Krimon tutkijatohtori Markus Kaakinen peräänkuuluttaa nyt alle 15-vuotiaille suunnattua kyselytutkimusta väkivallan kokemuksista.

- Tarvittaisiin tutkimusta, että onko tämä alle 15-vuotiaiden väkivaltakäyttäytyminen muuttunut, ja mitä siellä on taustalla, Kaakinen sanoo.

Suhde väkivaltaan muuttunut

Turun yliopiston työelämäprofessori, ylilääkäri Hannu Lauerma on katsellut alle 15-vuotiaiden väkivaltarikostilastoja huolestuneena.

- Ehdottomasti kuulostaa pahalta, eikä tällaisia signaaleja saa koskaan jättää huomiotta. Samalla on kuitenkin muistettava, että väkivaltarikostilastoissa on huomattavia tulkintavaikeuksia vuosikymmenestä toiseen.

Myös Lauerma peräänkuuluttaa kunnollista tutkimusta asiasta.

- Kyseessä saattaa olla tilastoharha, joka perustuu ilmoittamisherkkyyden muutokseen. Tähän epäilyyn ei pidä kuitenkaan tyytyä, vaan tätä täytyisi täydentää näillä kyselytutkimuksilla.

Lauerman mukaan ilmoittamiskynnyksen alentumiseen on saattanut vaikuttaa moni asia. Esimerkiksi netissä voi nykyään tehdä rikosilmoituksen. Toisaalta kouluissa on kiinnitetty entistä enemmän huomioita koulukiusaamiseen.

Myös yleinen suhtautuminen väkivaltaan on vuosikymmenten saatossa muuttunut suuresti.

- Aikaisemmin poikien tappeluita pidettiin täysin normatiivisenä ilmiönä, eikä monelle tullut pieneen mieleenkään ilmoittaa niistä yhtään kenellekään, Hannu Lauerma sanoo.

Krimon aiemmin tänä vuonna julkaisema tutkimus kertoo, että vakavan väkivallan kasvusta nuorten keskuudessa on selviä viitteitä. Markus Kaakisen mukaan tässäkin on selvä ero alle ja yli 15 vuotiaiden osalla.

- Alle 15-vuotiaiden lasten kohdalla myös rekisteröidyt uhrimäärät ovat nousseet. Myös siellä nähdään, että 15-17-vuotiaiden kohdalla tätä nousua ei ole tapahtunut samalla tavalla, Markus Kaakinen sanoo.

Vaateryöstöt lisääntyneet

Lounais-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Kirsi Alaspää sanoo, että viime vuosina nuorten keskuudessa on yleistynyt uusi ja kummallinen rikostyyppi, vaateryöstö.

- Pahoinpitely on ehdottomasti se yleisin, mutta jonkin verran tulee myös ryöstöjä, joissa merkkivaatteita anastetaan toisten nuorten päältä.

Myös Lounais-Suomessa sekä väkivaltarikosepäilyt että erityisesti pahoinpitelyepäiltyjen määrät ovat alle 15-vuotiaiden kohdalla selvässä kasvussa.

Kirsi Alaspää arvelee, että alle 15-vuotiaiden väkivaltarikosten määrän kasvu johtuu osittain siitä, että osalla nuorista menee entistä huonommin.

- Rikosten tekeminen on vain yksi ilmentymä siinä, että nuorella on paha olla. Monesti siihen liittyy muitakin ongelmia, kuten päihteet ja ongelmat kotioloissa.

Alaspää sanoo, että alle 15-vuotiaiden väkivaltarikosepäilyjen kasvua poliisin tilastoissa ei selitä kirjaamistapamuutos tai vastaava seikka. Sen sijaan poliisin aktiivisuudella, esimerkiksi ankkuritoiminnalla voi olla merkitystä.

- Poliisit, jotka tekevät ennaltaehkäisevää toimintaa nuorten parissa, ovat myös yhteydessä kouluihin. He kehottavat tekemään rikosilmoituksia matalalla kynnyksellä juuri sen takia, että nuori pääsisi avun piiriin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Myös Poliisihallituksen poliisitarkastaja Pekka Heikkinen arvioi, että poliisin yhteistyö muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa on vaikuttanut siihen, että alle 15-vuotiaiden väkivaltarikosepäilyt ovat kasvaneet.

- Viranomaisten toimet ovat kehittyneet hyvin paljon, ja meillä on myös paljon järjestöjä, jotka tekevät väkivaltatyötä. Kaikki tämä on edesauttanut sitä, että apua on tarjolla, ja sen myötä näitä rikosilmoituksia tehdään herkemmin.

Myös koulujen ja poliisin yhteistyö on nostanut lukemia.

- Aikaisemmin koulut itse hoitivat nämä asiat, mutta nyt entistä useammin koulut ilmoittavat poliisille.

Pekka Heikkinen sanoo, että koululaiset eivät välttämättä ymmärrä, mitä esimerkiksi koulukiusaamisesta voi seurata.

- Koulukiusaaminen ei ole välttämättä pelkkää kiusaamista, vaan se voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön ja olla esimerkiksi pahoinpitelyä.

Koulut ja poliisi yhteistyössä

Turun Normaalikoulun perusopetuksen rehtori Satu Kekki sanoo, että kouluissa suhtautuminen koulukiusaamiseen ja kaikenlaiseen väkivaltaan on muuttunut. Opetushallituksen linjauksen mukaan jokaisella koululla täytyy olla suunnitelma väkivallan ehkäisemisestä.

Myös Kekki sanoo, että yhteistyö poliisin kanssa on lisääntynyt. Kaikkea ei enää yritetä ratkaista koulun sisällä.

- Kouluissa on alettu puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Jos oppilas käyttäytyy väkivaltaisesti, aluepoliisi kutsutaan kouluun. Hän keskustelee oppilaan kanssa ja tarvittaessa vie asiaa eteenpäin rankemmallakin kädellä, Kekki sanoo.

Koulu voi opastaa myös vanhempia, mikäli oppilaat selvittelevät välejään voimakeinoin. Vapaa-ajan tapahtumat eivät ole koulun rangaistavissa, mutta niissä tapauksissa koulu neuvoo vanhempia tekemään rikosilmoituksen.

Koulumaailmassa pitkään ollut Satu Kekki on pannut merkille, että ainakin jonkinlainen väkivaltakäyttäytyminen on koulussa lisääntynyt.

- Ehkä sellainen läpsiminen ja töniminen on yleisempää kuin aikaisemmin, mutta toki niihin puututaan tiukasti.

Rikoskomisario Kirsi Alaspää sanoo, että poliisin väkivaltatilastoissa näkyy jonkin verran koulukiusaamistapauksia.

- Eniten alaikäisillä on kuitenkin näitä ikätovereiden pahoinpitelyjä. Ne ovat yksittäisten pahoinvoivien nuorten tekoja, jotka kasaantuvat hyvin pienelle joukolle.

Lue lisää:

17-vuotias pahoinpideltiin rajusti viikonloppuna Turun yössä - poliisi tutkii alaikäisten väkivallantekoa tapon yrityksenä

Nuorisorikollisuus edelleen ennätyksellisen vähäistä, mutta vakavan väkivallan lisääntymisestä näkyy viitteitä - dramaattisesta muutoksesta ei ole kyse, sanoo tutkija

Alaikäisten tekemien ryöstöjen määrä oli karata käsistä Espoossa - sitten poliisi keksi, miten päästä lähemmäksi rikoksia tehtailevia nuoria

Ylen kysely kansanedustajille: Suurin osa vastaajista ei laskisi nuorten rikosvastuun ikärajaa - "Eivät väkivallan syyt poistu sillä"