Uusi Prisma-dokumentti paljastaa huimia unifaktoja. Yksi niistä on se, miten älylaitteet ovat suoranainen ase tervettä unta vastaan.

Prisma-dokumentti paljastaa uusia asioita unesta. Kuva: Yle

Suurin elämän mysteeri on. uni! Miksi ihminen vaipuu niin puolustuskyvyttömään tilaan?

2010-luvulla on alettu ratkaista unen hämmentäviä arvoituksia.

Prisma-dokumentissa Unen arvoitus (Mysteries of Sleep, 2020) neurotutkijat havainnollistavat unen eri puolia.

Kaikki oliot tarvitsevat unta, pienimmätkin. Kunkin lajin kehityksessä on varmistettu, että nukkuminen on mahdollista. Osa eläimistä on haavoittuvaisia nukkuessaan, osa paremmassa turvassa.

Ihmisen nukkuminen on kaikessa arkisuudessaan maagista sekin.

Aivot eivät ole off-tilassa unen aikana, vaan ihan yhtä aktiiviset kuin hereillä - vain eri tavalla. Dokumentissa tutkitaan unien näkemistä ja REM-unen terapeuttisia vaikutuksia, muistia ja unihäiriöitä.

Kymmenen prosenttia väestöstä kärsii kroonisesta unettomuudesta. Uniongelmien ympärillä pyörii miljardibisnes, ja hoitovalikoima vain kasvaa.

1960-luvulla tehtiin valvomisennätys: 11 vuorokautta. Randy-nimisen nuoren miehen opiskeluprojekti sai valtavan huomion.

Tutkijatkin ryntäsivät paikalle. Selvisi, että osa Randyn aivoista nukkui, vaikka mies oli hereillä. Olemme siis kuin delfiinit, sillä delfiinien ja hylkeiden kehoista vain toinen puoli nukkuu, toinen on hereillä.

Toinen puoli aivoista on nukkuessakin hereillä. Kuva: Yle

Traumaperäinen stressihäiriö on eräs uniongelmien syy. Esimerkiksi Alankomaissa on tutkittu rauhatonta REM-unta. Aivot käsittelevät koettua traumaa unenkin aikana.

Dokumentin ikävin osio ovat rottakokeet, joiden avulla tutkitaan painajaisten syntymistä.

Toinen ikävä seikka ovat informaatiotulvan ja älylaitteiden mainitseminen. Kaikki tietävät, että älylaitteet ovat suoranainen ase tervettä unta vastaan, mutta asialle ollaan haluttomia tekemään paljoakaan.

Tenttipänttääjät taas tietävät sen, että kun illalla opiskelee ja sitten nukkuu, jäävät asiat paremmin päähän. Tästä voi kiittää aivojen ahkeraa hippokampusta, joka jäsentelee muistia unen aikana tietokoneen tavoin.

Ikäihmisten päiväunet ovatkin tärkeä keino ylläpitää muistia myöhemmällä iällä.

Nykymaailmassa tutkijoita kiinnostaa erityisesti se, kuinka unen laatua voidaan parantaa. Hitaiden aivoaaltojen buustaaminen parantaisi unta ja sen myötä muistia.

Katkonaiset unet aiheuttavat tuhoa koko elimistössä. Univaje vaikuttaa muistiin ja moniin arjen toimintoihin.

Unen aikana aivot siivoavat itseään kaikesta turhasta. Öisin siis tapahtuu paljon, vaikka itse vain lepäämme!

Prisma: Unen arvoitus tiistaina 7.12. TV1 klo 19.00.