Asunnottomat viettävät lohdutonta elämää kaduilla, joilla rotat vilistävät ja joilla on sietämätön helle neljä kuukautta vuodessa. Samoilla kaduilla on kauneussalonkeja, joissa joka toinen käyttää koiransa föönattavana.

Satoja ajatushautomoja, tuhansia lobbareita. 1990-luvulla jopa maailman murhapääkaupungiksi nimetyssä paikassa on tänäkin vuonna tapettu jo yli 200 ihmistä.

Tätä kaikkea on hivenen Helsinkiä suurempi Washington, jossa olen asunut yhteensä yli kymmenen vuotta. Täytän siksi viimeisen Arkisarja-palstatilani satunnaisilla havainnoilla, jotka ovat tehneet supervallan keskuksesta paitsi työpaikan, myös kodin.

Tässä kaikki tällä erää Washingtonista!

Washingtonin viisi hyvää puolta

1. Ihmiset. Pienelle pläntille on pakattu 180 suurlähetystöä, kaikkien mahdollisten tuppukylienkin promootiotoimistoja sekä poliitikkoja seurueineen Hawaijilta Texasiin. Samassa myllyssä ovat vielä toimittajat, lobbarit, opiskelijat ja erilaiset onnenonkijat. Kun jokaisen tavoitteena on erottua, on tuloksena sekalainen seurakunta.

2. Jokaiselle jotain. Washingtonissa on vain yksi teollisuudenala, politiikka. Valta ja raha kuitenkin vetävät puoleensa. Valkoiseen taloon ja kongressiin johtavan Pennsylvania Avenuen ympärille on kiihtyvällä vauhdilla kasvanut it- ja -puolustusteollisuutta, mutta myös paljon palveluja ja kulttuuria sekä usean lajin ammattilaisurheilua. Kaupungissa on myös 14 yliopistoa.

3. Ikärasismin puuttuminen. Supervallassa aseman kerryttäminen vie aikaa. Vanhukset eivät johda vain maata vaan myös monia yrityksiä, laitoksia ja järjestöjä. Kaltaiselleni keski-ikäiselle se tuo lohtua, kun parhaat uravuodet ovat laskennallisesti vasta kaukana edessäpäin.

4. Sää. Sää on leuto, kuiva ja kirkas syyskuusta marraskuuhun ja jälleen maaliskuusta toukokuuhun.

5. Lemmikkien paratiisi. Kerrostalon hissin seinällä on kuva kuukauden lemmikistä. Ehdokkaita riittää, sillä washingtonilaisilla on kissa ja koira poikinensa. Ne ovat ystäviä ja elämänkumppaneita. Monenlainen poliittinen epäkorrektius menee naapurustossa läpi, mutta jos et pidä eläimistä, olet persona non grata, ei-toivottu henkilö.

Washingtonin viisi huonoa puolta:

1. Eriarvoisuus ja asunnottomuus. Kaupungin kaduilla on tuhansia armottoman yhteiskunnan rattaista pudonneita ihmisiä. Heidän ongelmansa ovat usein niin pahoja, että hyväntekeväisyysjärjestöjen vapaaehtoisuuteen perustuva työ jää pelkäksi pisaraksi meressä.

2. Surkeat julkiset palvelut. Washingtonissa joutuu maksamaan melkein yhtä paljon veroja kuin Suomessa, mutta vastine jää usein arvoitukseksi. Terveydenhuolto ja koululaitos ovat valtavista satsauksista huolimatta heikkoja, kadut kuoppaisia ja sähkölinjat vaarallisia. Kaikista liittovaltion menoista 10 prosenttia menee puolustukseen.

3. ADHD-aikuiset. Washingtonilaisille tyypillinen piirre on korkeintaan kymmenen sekunnin huomiojänne. En ole tavannut muualla niin paljon keskittymisvaikeuksista kärsiviä aikuisia kuin täällä ja New Yorkissa. Liikenneraivo on yleinen ongelma.

4. Sää. Suolle rakennetun Washingtonin kesä on pitkä, kuuma ja kostea. Sietämätöntä hellettä on neljä kuukautta yhtä soittoa.

5. Lemmikkien paratiisi. Monilla washingtonilaisilla lemmikeistä huolehtiminen on ylittänyt naurettavuuden rajan. He kohtelevat lemmikkejään kuin kuninkaallisia, kustantavat niille kylpylä- ja kävelytys- ja dieettipalveluja. Veterinary Naturalsin tutkimuksen mukaan hauvan pitäminen Washingtonissa maksaa vuodessa 3 500 dollaria (3 120 euroa).

Oletko asunut tai vieraillut Washingtonissa? Mitä mieltä olet kaupungista? Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een asti.