He seisovat vakavina Valtiosalin laitamilla, Presidentinlinnan sisäänkäynneillä ja kättelyyn johtavien reittien varrella.

Jotkut heistä nähdään veteraanien ja lottien saattajina punaisella matolla. Myöhemmin illalla he vilahtelevat kutsuvieraiden kavaljeereina ruuhkaisella tanssilattialla.

Keitä ovat kadetit - nuo koppalakein ja miekoin sonnustautuneet sotilaat, jotka edustavat tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla? Mitä he juhlissa tekevät?

Esitämme kysymykset luutnantti Kiira Kiikerille. Hän oli kadettina Linnassa, kun viimeisin itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestettiin perinteisessä mittakaavassaan vuonna 2019.

Se on hänen sotilasuransa kohokohtia.

Etiketti kuuluu upseerin yleissivistykseen

Maanpuolustus ja poliisikoulu kiinnostivat jo pikkulapsena. Kiira Kiikeri oli neljän, viiden vanha, kun hän ensimmäisen kerran puhui ääneen inttiin lähtemisestä.

Lukion jälkeen Kiikeri suuntasi asepalvelukseen Karjalan prikaatiin: ensin viestikomppaniaan ja sieltä reserviupseerikouluun. Jo silloin ammattisotilaan ura oli mielessä.

Maanpuolustuskorkeakoulun portit eivät ensiyrityksellä auenneet. Välivuosi sopimussotilaana Porin prikaatissa vahvisti kuitenkin kutsumusta sotilasuralle.

"Olen isänmaallinen. Minulle se tarkoittaa, että välitän siitä, mitä Suomessa tapahtuu ja mihin suuntaan yhteiskunta on menossa."

Kiikeri päätti hakea uudelleen opiskelemaan alaa, mutta tällä kertaa merivoimiin maavoimien sijaan. Nyt hän pääsi sisään siitäkin huolimatta, että hänen kokemuksensa merenkäynnistä rajoittui soutuveneen soutamiseen.

Kaikki sotatieteiden opiskelijat harjoittelevat juhlavaa käytöstä ja tanssimista. Etiketti kuuluu upseerin yleissivistykseen.

Kuitenkin vain harvat ja valitut toisen vuosikurssin kadetit pääsevät edustamaan Linnan juhliin.

Päivä alkoi aamuneljältä

Kiikeri ei uskaltanut edes haaveilla pääsystä itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

- Oli siitä kavereiden kanssa puhetta, mutta en miettinyt sitä sen enempää. Ajattelin vaan, että jos käsky käy, se on hienoa.

Kävihän se.

Joulukuun 6. alkoi Santahaminassa kello neljältä aamulla. Kadetti Kiikeri valmistautui pitkään päivään jumppaamalla ja syömällä hyvin.

Harjoituksesta huolimatta tuleva koitos jännitti Kiikeriä ja muita tehtävään valittuja.

- Me hössötettiin, oltiin innoissaan ja laitettiin tukkaa sekä vaatteita kuntoon.

"Linnassa oli paljon tv:stä tuttuja kasvoja ja jännä yhteishenki, sillä kaikki vieraat olivat siellä samasta syystä."

Päivään kuului paljon odottelua ja vartiossa seisoskelua. Tehtävä on rankka, ja aina silloin tällöin joku kadeteista pyörtyy kuumuuden tai nestehukan seurauksena.

Kadetti Kiikeri selvisi hommasta ilman kommelluksia.

Kun kaikki vieraat olivat päässeet linnaan, koitti hetki, jota kaikki olivat odottaneet. Oli tanssin ja vapaan seurustelun vuoro.

- Seurustelin vieraiden kanssa ja pääsin tanssittamaankin heitä, vaikka eihän siellä kunnolla mahdu pyörähtelemään. Otin vieraista valokuvia pyydettäessä, söin ja maistelin booliakin. Sehän kuuluu asiaan.

"Herra presidentti, hyvää itsenäisyyspäivää!"

Itsenäisyyspäivän juhlaperinne on alkanut jo vuonna 1919, kun presidentti K. J. Ståhlberg kutsui 150 vierasta Linnaan päiväkahville. Ensimmäinen iltajuhla kättelyseremonioineen ja tansseineen järjestettiin vuonna 1922.

Kadetteja on nähty itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla kunniavartiossa vuodesta 1928 lähtien.

Upseerin virkaan opiskelevat kadetit ovat vuosikymmenten ajan muodostaneet tasavallan presidentin eli puolustusvoimien ylipäällikön kunniakomppanian. Nimensä mukaisesti kunniakomppania on mukana tärkeissä edustustehtävissä, kuten presidentin isännöimillä valtiovierailuilla. Niinpä kadetit ovat päässeet edustamaan myös itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla.

Vaikka tehtävässä palvellaan presidenttiä, tavallisesti kadetit eivät häntä illan aikana henkilökohtaisesti tapaa.

Kiikeri kuitenkin törmäsi Sauli Niinistöön hakiessaan Linnan herkkupöytien antimia.

- Nyökkäsin kohteliaasti ja sanoin: herra presidentti, hyvää itsenäisyyspäivää! Sen jälkeen ajattelin, että illan tavoite on saavutettu.

Kiikeri kohtasi myös Suomen itsenäisyyttä puolustaneita lottia ja veteraaneja.

- Oli silmiä avaavaa kuulla, mitä he ovat joutuneet tekemään, jotta saamme tällaista juhlaa viettää.

Puoli valtakuntaa katsoo, kun Linnassa juhlitaan

Linnan juhlat ovat keränneet kansakunnan television ja radion ääreen jo vuosikymmenten ajan.

Yleisradio lähetti Linnan juhlat suorana radiossa ensimmäistä kertaa vuonna 1949. Ensimmäinen televisiolähetys lähetettiin vuonna 1957. Vuodesta 1982 lähtien tv-lähetykset ovat olleet suoria aina, kun juhlia on voitu viettää.

Kun Presidentinlinna täyttyi vieraista edellisen kerran, jopa 2,7 miljoonaa henkilöä seurasi juhlia kotikatsomoissa.

Oikein tarkkaavaiset saattoivat nähdä vilaukselta arvokkaasti seisovan kadetti Kiikerin. Hänellä oli yllään merivoimien messipuku, jaloissa nahkaiset tanssikengät, hattu päässä, miekka vyöllä ja käsissä valkoiset hansikkaat.

Valtiosalin laidalla hän seisoi valmiina tanssittamaan ja viihdyttämään presidentin kutsuvieraita.

Lue myös:

Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

Sotilaat huusivat kuolemanhuutoja vieressä, mutta Hannes Tuovinen, 18, pakottautui ampumaan - nyt veteraani neuvoo johtajia: neuvotelkaa, älkää sotiko