SAMOS Parakkialue kohoaa Samoksen saaren itäosassa, keskellä ei-mitään.

Aluetta ympäröi noin kolmimetrinen piikkilanka-aita. Edustalla partioi poliisi.

Paikka on Samoksen saaren uusi turvapaikanhakijoille tarkoitettu asuinalue, jota Kreikan hallitus kutsuu "suljetuksi, valvotuksi vastaanottokeskukseksi".

Keskus on myös kahden syyrialaisveljeksen oleskelupaikka.

Abdullah, 20, ja Irfan, 24, eivät esiinny tässä jutussa omilla nimillään. He pelkäävät itsensä ja Syyriaan jääneen perheensä turvallisuuden puolesta, eivätkä siksi halua tulla tunnistetuiksi.

Veljekset sanovat, etteivät viihdy siirtolaiskeskuksessa lainkaan. Siksi he haluavat antaa Ylelle haastattelun keskuksen ulkopuolella.

- Ilmapiiri on ahdistava, Abdullah kuvailee siirtolaiskeskusta.

Samoksen uusi siirtolaiskeskus aloitti toimintansa syyskuussa.

Kreikan mukaan jo tieto siitä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet palautetaan keskuksesta lähtömaihinsa, hillitsee Eurooppaan laittomia väyliä pitkin pyrkivien siirtolaisten määrää.

Siirtolaisille halutaan välittää ajatus, että kallis ja vaarallinen yritys Eurooppaan ei kannata.

Samoksen keskus ei ole ainoa. Marraskuussa Kreikka avasi samanlaisia tiukan vartioinnin yksikköjä myös Kosin ja Leroksen saarille.

Siirtolaiskeskus muistuttaa sisäpuolelta hailakasti lähiötä.

- Hello!

Pieni tyttö tervehtii keskuksen pihamaalla ja suuntaa sitten läheiseen parakkiin.

Useimmat rakennukset ovat asuinparakkeja, mutta alueella on myös päiväkoti ja koulu sekä muun muassa vain naisille varattu parakki vapaa-ajanviettoon.

Tulossa on vielä ruokaloita, jotta aterioita ei tarvitse jonottaa pihamaalla.

Keskukseen mahtuu enimmillään 3 000 ihmistä. Tällä hetkellä turvapaikanhakijoita on noin 400.

Keskuksen sisällä heitä valvoo yksityinen vartiointiyhtiö.

"Eurooppalainen malli".

Näin Samoksen keskusta on kutsunut Ranskan sisäministeri Gérald Darmanin.

- Kaikki ulkorajalla sijaitsevat jäsenmaat voisivat ottaa rajoillaan käyttöön tällaisen kontrollin ja rekisteröinnin siirtolaisille, Darmanin sanoi vierailtuaan lokakuussa Samoksen keskuksessa.

Todellisuudessa uudet keskukset Kreikan saarilla eivät ole osa mitään EU:n suurta suunnitelmaa. Ne ovat lähinnä hätäratkaisu.

Idea niiden rakentamiseksi syntyi, kun Lesboksen saarella sijaitseva Morian pakolaisleiri paloi syksyllä 2020. Tilaa oli 3 000 ihmiselle, mutta väkeä oli nelinkertainen määrä.

Ratkaisuksi EU-komission työryhmä sekä Kreikka kehittivät yhteistyössä uudenlaisen mallin: uusissa siirtolaiskeskuksissa olisi paremmat asuinolot, tehokkaampi turvapaikkahakemusten käsittely sekä tiukempi vartiointi.

Puutteellisia leirejä ja paljon tulijoita löytyy Kreikan lisäksi muualtakin, vaikkapa Kanariansaarilta.

Voiko Samoksen kaltaisia yksikköjä nousta enemmänkin EU:n rajoille?

Ei ainakaan nyt, kuuluu EU-komission vastaus, kun Yle pyysi haastattelua aiheesta.

- Olemme mukana vain tässä Kreikan-hankkeessa. Siellä tilanne on poikkeuksellinen ja pitkittynyt, komission maahanmuutto-osastosta kirjoitetaan Ylelle. Kysymyksiin vastataan sähköpostilla ja ilman vastaajan nimeä.

Komissio kertoo vastauksessaan, että olosuhteet keskuksessa ovat aikaisempia leirejä paremmat ja EU-lakien mukaiset.

Mutta EU:sta kuuluu myös soraääniä.

EU-parlamentaarikkojen ryhmä vieraili tarkkailukäynnillä Samoksen keskuksessa marraskuussa. Ryhmän jäsenistä Ylen haastattelupyyntöön vastasi saksalainen vihreiden europarlamentaarikko Damian Boeselager.

Hän kiittelee asuinolojen kohenemista mutta pitää muuten koko keskusta kyseenalaisena.

- Muuten keskus on kuin vankila. Ovi on nyt avoinna ja keskuksesta pääsee päivisin pois, mutta jos tilanne muuttuu ja tuo yksi sisäänkäynti suljetaan, niin paikasta tulee oikea vankila, hän sanoo.

Samankaltaisia ajatuksia on syyrialaisveljeksillä Irfanilla ja Abdullahilla.

Elämä on rajattua. Keskuksesta saa poistua vain aamukahdeksan ja iltakahdeksan välisenä aikana.

- Emme ole vauvoja, jotka on suljettava kahdeksalta lukkojen taakse, Irfan sanoo.

Abdullah ja Irfan ovat oleskelleet Kreikassa lähes kaksi vuotta. Ennen Samokselle päätymistä he yrittivät kaikkiaan kahdeksan kertaa Turkista Kreikkaan, veljekset kertovat.

Eniten veljeksiä pelottaa siirto keskuksen toisessa päädyssä sijaitsevaan suljettuun osaan.

Se on käytännössä lähtökeskus, jonne siirretään Turkkiin ja kotimaihinsa palautettavat ihmiset.

Suljettu puoli ei ole vielä valmis, mutta Kreikka ottaa sen käyttöön alkuvuodesta. Lähtökeskuksessa vartiointi on vielä tiukempaa, ja se on reunustettu kaksinkertaisella piikkilanka-aidalla.

On todennäköistä, että enemmin tai myöhemmin myös Abdullah ja Irfan joutuvat palautettavien puolelle. Sieltä heidät lähetettäisiin jossain vaiheessa Turkkiin, joka on Kreikan mukaan turvallinen maa turvapaikanhakijoille.

- Turkki lähettää meidät takaisin Syyriaan. Meiltä ei ole kysytty Kreikassa mitään kotimaastamme, vain siitä, miksi lähdimme Turkista. Meitä ei kuunnella, Abdullah tuskailee.

Kreikan hallituksen mukaan maahan on tullut viimeisen kolmen vuoden aikana kaikkiaan 100 000 siirtolaista.

Nyt tulijamäärä on romahtanut. Tänä vuonna Kreikkaan on saapunut marraskuuhun mennessä virallisten lukujen mukaan noin 7200 siirtolaista.

Samokselle tulijoita saapuu nykyisin hajanaisesti. Yksi vene tuo useimmiten parisenkymmentä ihmistä.

Kaikki eivät kuitenkaan päädy uuteen siirtolaiskeskukseen. Minne tulijat sitten päätyvät?

Avustusjärjestöjen mukaan vastaus ei välttämättä kestä päivänvaloa.

Kreikan rajaviranomaiset tekevät laittomia pakkokäännytyksiä, järjestöt sanovat.

Esimerkiksi norjalaisen Aegean Boat Report -kansalaisjärjestön raportti väittää, että Kreikka olisi käännyttänyt laittomasti jopa 19 000 ihmistä viimeisen puolentoista vuoden aikana. Yle ei ole voinut vahvistaa lukua muista lähteistä.

Myös eurooppalainen tutkivien toimittajien ryhmä Lighthouse Reports julkisti lokakuussa materiaalia, jossa on todisteita pakkokäännytyksistä.

EU:n sisäasiainkomissaari Ylva Johansson on ollut "erittäin huolissaan" ryhmän paljastuksista. EU vaatii Kreikalta puolueetonta tutkintaa väitteistä ja puolueettomia tarkkailijoita Kreikan ja Turkin väliselle merialueelle.

Pakkokäännytyksiin uskoo myös Samoksen saarella toimiva Lääkärit ilman rajoja -järjestön edustaja Patrick Wieland.

Hän kertoo tapauksesta marraskuun alussa, jolloin järjestön edustajat olivat paikalla tarjoamassa Samokselle rantautuneille siirtolaisille hätäapua. Ilmoitetuista tulijoista löytyi kuitenkin vain osa, ja poliisi haki heidät uuteen siirtolaiskeskukseen.

- Emme tiedä, oliko loput käännytetty saarelta takaisin. Emme löytäneet heitä, järjestön kenttäkoordinaattori Wieland kertoo.

Käännyttäminen on laitonta, jos maahanpyrkijä on jo ehtinyt saapua Kreikan merialueelle. Kreikka ei voi tällöin evätä henkilöltä turvapaikkaprosessia.

Oikeus hakea turvapaikkaa on ihmisoikeus, joka on kirjattu muun muassa EU:n perusoikeusasiakirjaan.

Wielandin mukaan pakkokäännytykset ja tiukan vartioinnin keskukset kertovat siitä, miten Kreikan ja muun Euroopan otteet kovenevat koko ajan.

- Ydinasia on, että Euroopassa on julistettu sota tänne suojelua hakemaan tulevia ihmisiä vastaan, hän arvostelee.

Yle pyysi haastattelua Samoksen tilanteesta myös alueen satamaviranomaisilta, mutta sitä ei myönnetty.

Itäisen Samoksen pormestari puolestaan antaa haastattelun. George Stantzos vastaa juuri siitä osasta saarta, jossa uusi keskus sijaitsee.

Hän ensinnäkin ilmoittaa, että ei ole itse nähnyt saarella pakkokäännytyksiä. Pormestarin kanta siirtolaisiin on muutenkin jyrkkä.

Kreikan saarilla ei tulisi olla ainuttakaan siirtolaiskeskusta, hän sanoo.

- Jokainen Turkin läpi päästämä siirtolaisalus on EU:n epäonnistuminen, Stantzos lataa kaupungintalolla Samoksen keskustassa Vathissa.

Hänen mukaansa EU:n rajavartioston Frontexin kuuluisi toimia niin, että tulijat eivät alkujaankaan pääsisi EU:n puolelle.

Näin pitäisi periaatteessa ollakin.

EU on ostanut Turkilta takeet siitä, ettei raja vuoda. Turkin kanssa tehdyn miljardien eurojen hintaisen pakolaissopimuksen tarkoitus on, ettei Turkin kautta pääse EU:hun siirtolaisia.

Tulijavirta Samokselle on myös Stantzoksen mukaan tyrehtynyt. Tilanne on muutenkin rauhoittunut vuodesta 2015, jolloin Kreikan kautta kulki Eurooppaan yli miljoona turvapaikanhakijaa.

Samoksen keskustaan Vathiin pystytetty leiri pursui tuolloin yli äyräiden.

- Osa siirtolaisista ryösteli, kapinoi ja sytytti tuhopolttoja. Paikalliset eivät voineet viedä enää lapsiaan leikkipuistoihin, pormestari kertoo.

Uuden keskuksen avaamisen jälkeen saarelaiset voivat nukkua taas avoimin ikkunoin, Stantzos sanoo.

Pakkokäännytykset ovat ajankohtainen aihe myös muissa maissa. Niistä on raportoitu muun muassa Balkanilla ja viime viikkoina Valko-Venäjän rajakriisin yhteydessä.

Ihmisoikeuksien toteutumista seuraavan Human Rights Watch -järjestön tuoreen raportin mukaan Valko-Venäjän rajalla on merkkejä laajoista rikkomuksista. Puola on kiistänyt syyllistyneensä laittomuuksiin, mutta evännyt tarkkailijoiden pääsyn rajalle.

Ilta alkaa lähestyä kello kahdeksaa. Syyrialaisveljesten Abdullahin ja Irfanin on aika nousta bussiin, joka vie heidät siirtolaiskeskukseen ennen kuin sen portit sulkeutuvat.

Vielä tämän jutun haastatteluhetkellä marraskuun alussa veljekset saivat päivisin liikkua Samoksella.

Marraskuun puolivälissä tilanne muuttui.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Kreikan maahanmuuttoministeriö on estänyt noin sadalta asukkaalta poistumisen keskuksesta. Järjestö kertoo, että päätös koskee keskukseen vasta saapuneita ja niitä, joiden henkilöllisyyskortti on otettu pois kielteisen turvapaikkapäätöksen vuoksi.

Päätös loukkaa ihmisten perusoikeutta vapaaseen liikkumiseen, Amnesty sanoo.

Ylen saamien tietojen mukaan myös syyrialaisveljekset ovat tässä joukossa.

Haastatteluhetkellä Vathissa he käyvät vielä apteekissa, vaikka rahat ovat vähissä. Omat rahat ovat ajat sitten menneet salakuljettajien taskuihin.

Ehkä täysin turhaan.

- Lopulta meitä ei haluta Eurooppaan. Mutta meilläkin on oikeus elämään, koulutukseen ja työhön, Abdullah sanoo.

Lue lisää:

Yle haastatteli Libyaan juuttunutta siirtolaista, joka onnistui pakenemaan vankeudesta: "Pidätettyjä kidutettiin ja tapettiin"

Grafiikat kertovat: Liikenne EU:n itärajalla räjähti kesällä - silti itäinen reitti on yhä vähiten käytetty tie Eurooppaan

Kreikka kiristää turvatoimia Turkin vastaisella rajalla - Poliisi otti käyttöön äänitykin karkottaakseen rajan yli pyrkiviä

Lesboksen pakolaisleirissä tulvii jo, vaikka talvi on vasta tulossa - Turvapaikanhakijat koettavat nyt kohentaa oloja omin käsin

Miksi Suomen ja muiden EU-maiden tulisi auttaa Kreikkaa ja ottaa yksin tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita? Lue lyhyet vastaukset

Euroopan pakolaiskriisistä on jo kuusi vuotta, mutta EU:n turvapaikkapolitiikassa on edennyt vain yksi toimi - sekään ei ole tuonut toivottua tulosta