Todellisuustesti: Sähköautolla pääsee Uudeltamaalta Lappiin siinä missä polttomoottoriautollakin, mutta muutamat ongelmakohdat nousivat esiin, kun IS ajoi uudella sähköautolla Espoosta Leville.

Suomessa tyypillinen latausasema on teholtaan 50 kilowattia, kuten tässä Hartolan Jari-Pekalla. Kuva: Harry Kuurio

Vaikka suomalaisten keskimääräinen päiväajosuorite ei ole pitkä, ajetaan maassamme pitkiäkin rupeamia. Kuten esimerkiksi talven lumille Lappiin. Viime vuonna suomalaisten matkoista Lappiin suuntautui 740?000 kappaletta eli 14 prosenttia kaikista maksullisen majoituksen matkoista. Kotimaassa kuljettiin yleensä henkilöautolla, sillä 85 prosenttia matkoista taitettiin henkilöauton kyydissä.

Kun samaan aikaan autot sähköistyvät, herää kysymys: kuinka sähköautolla voisi päästä Lappiin? Päätimme ottaa asiasta selvää ja hyppäsimme uuden sähköauton, Kia EV6:n rattiin. Reittimme kulki Espoosta Lahden ja Jyväskylän kautta tärkeää E75:ttä ensin Ouluun, jossa oli suunniteltu yöpyminen.

Yhdeltä istumalta emme edes yrittäneet perille päästä, sillä ajomatkasta olisi muodostunut uuvuttavan pitkä. Oulusta matka jatkui Rovaniemen kautta Leville. Kaiken kaikkiaan matkaa kertyi pienine mutkineen 1?069 kilometriä.

Ensimmäinen etappi päättyi Hartolaan, jossa nautittiin lounas ja ladattiin auton akkua. Ajoakun varausta oli vielä jäljellä melkein puolet, mutta sähköautoa kannattaa ladata aina kun siihen on järkevä tilaisuus. Tyypillisellä 50 kW:n latausteholla Kian akku saatiinkin lähes täyteen vajaassa tunnissa. Samalla kun syötiin, vahtimatta.

Hartolaan saavuttaessa varausta oli jäljellä 49 prosenttia. Kuva: Harry Kuurio

Hartolasta liikkeelle lähdettiin, kun varaustaso oli 93 prosenttia. Kuva: Harry Kuurio

Hartolasta matka jatkui Jyväskylään, jossa halusimme testata Väreen tuulisähkön latausmahdollisuutta. Lopputulema oli surullinen: lataus ei onnistunut lainkaan tunnistusongelman vuoksi.

Väreen asemalta emme sähköä saaneet ladattua. Kuva: Harry Kuurio

Siispä suuntasimme muutaman sadan metrin päähän McDonald'sin "hyperchargerille". Siellä latauskaapelit muuttuivat yhä jykevimmiksi, ja homma toimi saumattomasti, vaikka tyypillisellä kattamattomalla latausasemalla vesisateessa operoiminen olikin ankeaa.

Jyväskylän McDonald'sin pihassa on ns. hypercharger, joka lupaa parhaimmillaan peräti 225 kW:n tehon. Siitä jäimme testirupeamalla kauaksi. Kuva: Harry Kuurio

Suurteholatausaseman valtti on nopeus, mutta auton täytyy tukea 800 voltin latausvirtaa. Kuva: Harry Kuurio

Lyhyen paussin jälkeen matka jatkui Jyväskylästä Viitasaaren ja Pyhäjärven kautta Ouluun. Tällä välillä autoa ladattiin vain 23 minuutin ajan, ja perille päästiin ongelmitta. Oulussa auto latautui kätevästi yön yli, ja vieläpä majoitusliikkeen tarjoamana 11 kW:n seinälaturista ilmaiseksi.

Latausasemalla tunnistautuminen alkaa jo sujua helpommin uusien korttien ja sovellusten avulla. Kuva: Harry Kuurio

Latausasemalla on tyypillisesti kahdesta neljään latauspistettä, useimmin vain kaksi. Kuva: Harry Kuurio

Tyypillinen latausaseman näyttö on helppolukuinen. Kuva: Harry Kuurio

Latausasemat ovat tyypillisesti ankeita alueita pihojen perillä. Katoksia ei juurikaan ole. Kuva: Harry Kuurio

Hyvin nukutun yön jälkeen matka jatkui Rovaniemelle, jossa autoa ladattiin vielä kerran reilun puolen tunnin ajan. Tämä lataus osoittautui hyvin kalliiksi, koska käytössä oli asemalle ilmeisesti "väärän" yhtiön latauskortti.

Rovaniemen MiniManin pysäköintialueella latasimme kallista sähköä. Kuva: Harry Kuurio

Sähköauton lataajan kannattaakin selvittää etukäteen, mitkä asemat kuuluvat oman palvelun roaming-sopimuksen edullisimpaan ryhmään.

Kun matka on pitkä, ei sähköautolla pääse perille ilman välilatausta. Matkalla auto seisoi latauksessa kaksi tuntia 34 minuuttia. Muuten lataus tapahtui yöaikaan. Kuva: Harry Kuurio

Kian latausluukku sotkeentuu helposti, mutta onneksi sen voi avata ohjaamosta sähköisesti. Kuva: Harry Kuurio

Lappiin tehdään edelleen automatkoja eteläisestäkin Suomesta -?sekä sähkö- että polttomoottoriautoilla. Kuva: Harry Kuurio

Perjantaina Ilta-Sanomien paperiversiossa julkaistussa taulukossa oli epätarkkuuksia. Yllä näkyvät korjatut tiedot.

Toinen, tätäkin selvempi puute Suomessa vielä on 150 kW:n ja sitä tehokkaampien suurtehoasemien vähäisyys. Sähköautoilijat ry:n ylläpitämän latauskartan mukaan tällaisia latauspisteitä osuu tyypilliselle Lapin matkan varrelle pk-seudulta lähdettäessä vain hieman toistakymmentä. Jos sähköautoja olisi samanaikaisesti liikkeellä Lappiin tuhansia, ruuhkia latausasemille voisi kuvata katastrofaalisiksi.

Selvää onkin, että pika- ja suurteholatausasemien infra on vielä aika lailla lapsenkengissä Suomessa. Päästöttömyyden hintana tuntuisi olevan odottelu siellä täällä matkan varrella, jos matka on pitkä. Näin ei tietenkään voi jatkua.

Kia EV6:n kantama vaihtelee noin 430-370 kilometrin välillä, kelistä ja kaasujalasta riippuen. Mittaristo kertoo oleellisen selkeästi. Kuva: Harry Kuurio

Suomalaisten keskimääräinen mökkimatkan pituus on yllättävän lyhyt, pituudeltaan vain 38 kilometriä.

Alueelliset erot ovat kuitenkin Tilastokeskuksen mukaan merkittäviä, sillä esimerkiksi Uudellamaalla matkaa mökille kertyy noin 130 kilometriä.

Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla mökkimatkat taas jäävät alle kahdenkymmenen kilometrin mittaisiksi.

Lue lisää: Ensitesti: Kian uusi sähköauto EV6 on lähes täyskymppi!

Lue lisää: Nämä neljä täyssähköautoa ovat nyt sekä Vuoden Auto Suomessa että Euroopan Vuoden Auto 2022 -finalisteja

Lue lisää: Näin valitaan "Vuoden Auto Suomessa 2022" -?katso finalistien yhteiskuva Nummelasta