Niin kutsuttu "high functioning"-masentuneisuus on yksi masennukseen liittyvistä ilmiöistä, psykologi kertoo.

Myös reipas, iloinen ja aikaansaava saattaa kärsiä masennuksesta, sillä mielenterveyden haasteet eivät aina näy päälle päin. Kuva: Colourbox

Masennus on niin yleistä, että noin 10-15 prosenttia ihmisistä sairastuu siihen elämänsä varrella. Noin 5 prosenttia sairastaa masennusta vuosittain, kertoo Terveystalo.

Mutta mistä sitten lopulta tietää, milloin tarvitsee ammattiapua?

Masentuneisuuden kanssa ei kannata jäädä yksin ja ammattilaisen apua kannattaa hakea matalalla kynnyksellä.

-?Viimeistään kuitenkin silloin, kun tila on kestänyt pitkään eikä tunnu menevän ohi omien keinojen avulla, Terveystalon tiedotteessa todetaan.

Lue lisää: Näin jopa joka toisen mieli oireilee nyt - kolme yleistä asiaa: "Ei tarvitse olla yhtään häpeissään", sanoo mielenterveyden professori

1. Asiat, joista olet ennen saanut iloa ja merkitystä, eivät enää tarjoakaan samoja tunteita.

2. Pidemmän aikavälin tunneskaalassasi korostuu alakulo, vaikka välillä tuntisitkin iloa.

3. Unessa on tapahtunut muutoksia: nukut huonosti tai todella paljon.

4. Ruokahalussasi on tapahtunut muutoksia.

5. Kehossasi on epämääräisiä tuntemuksia: esimerkiksi epäspesifin selkäkivun taustalla voi olla masennusta.

6. Koet kielteisiä tunteita itsestäsi ja elämästäsi, toivottomuutta tai kroonista tyytymättömyyttä.

Usein masennukseen liittyy mielikuva sängyn pohjalla makaamisesta. Kuitenkin ihminen voi olla myös hyvin toimintakykyinen, vaikka taustalla olisi pitkäaikaista lievää masentuneisuutta.

-?Korkean toimintakyvyn masentuneisuus tarkoittaa sitä, että arkiaskareista ja elämästä suoriudutaan, mutta muuten kärsitään masennuksen oireista, kuten väsymyksestä, mielialan mataluudesta, voimattomuudesta ja kiinnostuksen puutteesta, kertoo psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala Terveystalon tiedotteessa.

-?Tämä niin kutsuttu "high functioning"-masentuneisuus ei ole itsessään diagnoosi, mutta yksi masennukseen liittyvistä ilmiöistä, hän sanoo.

Ilmiön on nostanut esiin myös psykoterapeutti Emilia Kujala.

Hän kirjoitti viime vuonna Instagram-postauksessaan, että edelleen kuvitellaan, että masennuksesta kärsivät ovat ihmisiä, jotka eivät aamuisin pääse sängystä ylös eivätkä saa mitään aikaan.

-?On melko tavallista myös kuvitella, että masentunut on jatkuvasti surullinen ja apaattinen, ei hymyile eikä iloitse, harrasta mitään tai ole sosiaalisesti aktiivinen.

-?Kuitenkin se reipas, aina iloinen ja aikaansaava tyyppi, joka ennättää harrastaa, kehittää itseään ja tavata ystäviä saattaa hyvinkin kärsiä masennuksesta, Kujala kirjoitti.

Hän kertoi kohtaavansa terapiatyössä säännöllisesti masennuksesta kärsiviä ja siitä toipuvia, joiden oireet ovat kaukana siitä, mitä tyypillisesti masennuksesta ajatellaan.

Kujala muistuttikin, ettei masennus - tai mikä tahansa muu mielenterveyden haaste - aina näy päälle päin.

Etenkin korkean toiminnan masentuneisuudesta kärsivälle ihmiselle voi käydä niin, ettei omaa tilaa tunnista.

Tällöin usein läheinen ihminen voi olla se, joka kiinnittää huomiota mielialan mataluuteen. Läheiselle välittyvä kokemusmaailma voi olla alakuloinen, synkkä tai tyhjä, vaikka henkilö itse voi muiden seurassa vaikuttaa iloiselta sekä hoitaa työt ja muut velvollisuutensa mallikelpoisesti.

-?Elämässä saa olla synkkiä sävyjä ja niistä kannattaa sekä saa puhua läheisen tai tarvittaessa ammattilaisen kanssa, Aino Kohtala sanoo.

Hän kannustaa myös tutkimaan omaa arkea.

-?Mikä kuormittaa eniten, mikä omassa arjessa saattaisi olla sellaista, mikä aiheuttaa mielialan laskua tai väsymystä? Tekeekö asioita mielellään vai tuntuuko tekeminen pakotetulta?

Lisäksi Kohtala muistuttaa, että mielen hyvinvointia edesauttaa aina se, että pitää kiinni hyvinvoinnin perusasioista - eli panostaa uneen, liikuntaan ja ruokavalioon.

Lue lisää: Miehen masennus voi jäädä tunnistamatta, koska miesten ja naisten oireissa on yksi ero - "erityisesti miehelle hengenvaarallinen tila"