Peliala on kohissut muutaman vuoden pilvipeleistä. Konsoli-, pc- tai kännykkäpelaajien ei enää tarvitse ostaa uusimpia laitteita - he voivat tilata pelit palveluna verkon suurista palvelinkeskuksista.

Kun kirjoitimme pilvipeleistä ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten, Google oli tuomassa Stadia-palveluaan markkinoille ja Microsoft oli aloittelemassa omaa projektiaan.

Amazonin odotettiin kiihdyttävän perään - ja näinhän siinä sitten kävikin.

Tänään tarjolla on lukuisia pilvipelaamisen alustoja, kuten GeForce Now, PlayStation Now, Google Stadia, Amazon Luna ja Microsoft Xbox Game Pass. Niihin on koottu kokonaisia pelikatalogeja.

Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut. Pilvipalveluiden hittipelit ovat yhä samoja kuin tietokoneille ja konsoleille tarjottavat. Tosin monen väitteen mukaan pilvipelit ovat lähes järjestään vaatimattomamman näköisiä ja pelattavuudeltaan heikompia kuin samojen pelien konsoli- tai pc-versiot.

Kuka tekisi hittipelin, joka on kehitetty nimenomaan pilveä varten?

Googlen oli määrä kehittää pilvipelejä omaan palveluunsa, mutta se lopetti omat pelistudionsa aiemmin tänä vuonna. Ehkä tehtävässä onnistuukin ensimmäisenä suomalais-islantilainen peliyhtiö Mainframe Industries?

Pelialan teknologinen murroskohta on kehittäjille todella kutkuttava hetki. Suomalaisille tuttu esimerkki on peliyhtiö Rovio, jonka vihaiset linnut hyödynsivät ensimmäisten joukossa uusien kosketusnäyttöjen ja toisaalta Applen sovelluskaupan mahdollisuuksia.

Samanlainen hetki saattaa olla käsillä nyt. Mainframen toimitusjohtaja Thor Gunnarsonin mukaan pilvipeleistä muodostuu peliyhteisö ja liiketoiminta-alue, joita yksittäiset pelilaitteet eivät enää rajaa.

- Ensimmäiset studiot, jotka onnistuvat, voivat tavoitella markkinaa, joka on moninkertainen verrattuna siihen, mikä pc- tai konsolipeleleiillä on ollut, hän sanoo.

Yhtiö kertoi Slush-viikolla yli 20 miljoonan euron rahoituksesta. Vuonna 2009 perustetun yhtiön mahdollisuuksiin uskoo esimerkiksi Yhdysvaltain tunnetuimpiin sijoitusyhtiöihin kuuluva Andreessen Horowitz.

Sirupula on pilvipelaamisen mahdollisuus

Pilvipelaaminen on pinnalla myös koronapandemian vuoksi. Samalla kun korona on lisännyt pelien parissa käytettyä aikaa, se on aiheuttanut pulan mikrosiruista ja vääntänyt elektroniikkavalmistajien tuotantoketjut solmuun.

- Kuluttajilla on suuria vaikeuksia löytää uusimman sukupolven konsoleita, kuten Xbox Series X- tai Playstation 5. Samaan aikaan Nvidian ja AMD:n näytönohjaimissa on jopa yhdeksän kuukauden jonotuslistoja, Thor Gunnarsson kuvaa.

- Sellaisen voi toki saada verkkohuutokaupasta, jos on valmis maksamaan kolminkertaisen hinnan.

Gunnarssonin mukaan seuraavan sukupolven pelikokemus ei todellakaan ole jakautunut tasaisesti. Pilvipalveluissa hienointa onkin hänen mukaansa se, että uusiin peleihin pääsee kiinni investoimatta uusimpiin ja kalleimpiin laitteisiin.

Pilvipelin tekeminen on tehokasta - mutta vaikeaa

Miten pilvipelin tekeminen eroaa perinteisestä peliprojektista? Pilvipelien kehittäjillä on ainakin yksi etu muihin verrattuna. Työ tarvitsee tehdä vain kerran.

Pelikoodi pyörii internetin palvelinkeskuksissa, josta se striimataan eri laitteisiin.

- Tämä on merkittävä ero siihen, että kehittäisimme pelistä eri versioita eri laitteille, kuten yleensä tehdään. Se olisi kallista ja monimutkaista. Saavutamme pienenä studiona paljon tehokkuutta, Thor Gunnarsson sanoo.

Tämän jälkeen alkavat todelliset haasteet. Vaikka peliversioita on vain yksi, käyttäjäkokemuksen on oltava luonnollinen riippumatta siitä, pelataanko kännykällä, peliohjaimella tai näppäimistöllä ja hiirellä.

Useita pilvipalveluista tarjottavia pelejä voidaan jo nyt pelata kännykällä - mutta käyttökokemus ei välttämättä ole kovin hyvä.

- Se on yksi syy, miksi pääkonttorimme on Helsingissä. Täältä löytyy kokemusta sekä kännykkäpeleistä että ison mittakaavan konsolipeleistä, Gunnarsson sanoo.

Mainframen johtavan pelisuunnittelijan Sulka Haron mukaan kännykkäpelaamisen haasteena ei ole vain hallintalaitteet tai ruudun koko. Ihmiset odottavat peliltä eri asioista pelatessaan sitä lyhyen hetken kännykällä tai pidemmän session isommalla laitteella.

- Meidän on huomioitava se, että pelisessio saattaa kestää ehkä vain viisi minuuttia. Pelissä täytyy olla alueita, joissa voi esimerkiksi turvallisesti vastata puhelimeen - ja kuitenkin saavuttaa jotain hyödyllistä.

Lounasaikaan pelattu lyhyt sessio voi Haron mukaan olla esimerkiksi valmistautumista illan pidempään pelihetkeen.

Ninjoja vai ritareita?

Olemme onnistuneet keskustelemaan Mainframen pääkonttorilla ainakin puoli tuntia pilvipeleistä ilman että olemme puhuneet. noh, itse pelistä.

Mainframe on kehittänyt peliään jo yli kaksi vuotta. Ensimmäiset ulkopuoliset pelaajat ovat päässeet testaamaan peliä allekirjoitettuaan ensin tiukat salassapitosopimukset.

Median suuntaan kehittäjät ovat yhä vaitonaisia esimerkiksi pelin juonesta ja tarinasta - jos sellaisia sanan varsinaisessa merkityksessä edes on.

Kyseessä on nimittäin pelityyppi, jota kutsutaan englantilaisella sanahirviöllä social sandbox massive multiplayer online role playing game. Tämä tarkoittaa verkkopeliä, jossa suuri määrä pelaajia voi sosiaalisessa vuorovaikutuksessa melko vapaasti määritellä miten toimivat ja miten peli etenee.

Tällaisissa "hiekkalaatikkopeleissä" ei ole valmista tarinaa, jota pitkin pelaajat kulkisivat alusta loppuun.

- Ehkä jotain voi päätellä siitä, mitä olemme aiemmin tehneet. Habbo Hotel ja Eve Online ovat pelejä, joiden parissa pelaajat aloittivat pelaamaan kavereidensa suosituksesta ja pysyivät peleissä mukana siellä saatujen uusien ystävien vuoksi, Sulka Haro sanoo.

- Haluamme toistaa sen saman kaavan.

Pärjääkö pilvipeli "oikealle" pelille?

Kokemus pilvipeleistä ei ole ollut yksinomaan myönteinen. Usein verkon yli striimattu peli on jäänyt konsoli- tai pc-peleistä jälkeen grafiikan ja ohjattavuuden osalta.

Thor Gunnarssonin mukaan syynä on usein liian pitkä etäisyys verkon konesaleista.

- Jos Suomessa pelattava peli sijaitsee esimerkiksi ruotsalaisessa konesalissa, kokemus voi olla ok, mutta jos se onkin Frankfurtissa, viiveitä on väistämättä enemmän.

Sulka Haro huomauttaa, etteivät kaikki pilviversiot suinkaan ole olleet konsoli- tai pc-versioita heikompia.

- Assassin's Creed on ehkä esimerkki pelistä, joka ei näyttänyt yhtä hyvältä pilvessä kuin perinteisellä pelilaitteella, mutta Cyberpunk 2077 on päinvastainen esimerkki. Moni arvioi, että Googlen Stadia tarjosi siitä parhaan pelikokemuksen, Haro sanoo.

- Meidän pelimme tulee näyttämään mahtavalta, koska me rakennamme sen alusta lähtien pilveä varten.

Mutta kenen pilveä varten?

Tällä hetkellä teknologiajätit, kuten Microsoft, Amazon, Google, Nvidia ja Tencent kehittävät kilvan omia pilvipelialustojaan. Thor Gunnarssonin mukaan pelialustan kehittäminen on valtava investointi, koska tarvittavan tietojenkäsittelykapasiteetin levittäminen ympäri maailmaa vaatii paljon resursseja.

- Siksi siihen pystyvät vain suurimmat teknologiajätit.

Tilanne ei siis poikkea konsolimaailmasta, jossa Microsoft, Sony ja NIntendo ovat myyneet laitteitaan jopa tappiolla - tienatakseen myöhemmin pelimyynnillä.

Mutta kenen kylkeen Mainframe hakeutuu, sitä pelikehittäjät eivät paljasta. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, ettei yhtiö halua valita vain yhtä pilvipelialustaa.

- Voin sanoa vain sen, että tällä hetkellä käytämme tuoreimman sijoituskierroksemme rahoja oman julkaisutoiminnan käynnistämiseen, Gunnarsson sanoo.

Omaa julkaisuosastoa yhtiö ei todennäköisesti käynnistäisi, jos se aikoisi hakeutua pysyvästi vain yhden teknologiajätin kylkeen. Gunnarssonin ja Sulka Haron mukaan yhtiö on lähtökohtaisesti itsenäinen pelistudio.

- Aluksi saatamme valita vain yhden palvelun, koska haluamme olla nopeita, emmekä ehkä kykene kaikkeen heti ensimmäisestä päivästä alkaen, Thor Gunnarsson sanoo.

- Pidemmällä aikavälillä haluamme kuitenkin tavoittaa niin suuren osan maailman pelaajista kuin mahdollista.