Linda Fredrikssonia jännitti työskennellä yksin. Saksofonisti oli soittanut vuosikausia mainetta ja kunniaa niittäneissä kokoonpanoissa kuten Mopossa ja Superpositionissa, mutta nyt hän oli uuden äärellä: vasta ilmestynyttä Juniper-sooloalbumiaan hän teki alkuvaiheessa täysin itsenäisesti.

- Siinä piti käydä vain itseni kanssa musiikillisia keskusteluja siitä, mistä minä tykkään. Se oli yllättävän vaikeaa.

Kun sävellystyön jälkeen mukaan tuli muita muusikoita, esiin nousi myös kysymyksiä siitä, miten Fredriksson mahdollistaa sen, että kaikki mukana olevat ihmiset voivat hyvin.

- Olen aiemmin ylittänyt oman jaksamiseni ja hyvinvointini rajoja. Olen viime aikoina ajatellut, että ehkä sitä ei tarvitsekaan ihannoida, että tekee pisimmän työpäivän tai on mukana mahdollisimman monessa jutussa, vaan voisi ihannoida sitä että voi hyvin, kaikkia kuullaan ja kaikilla on turvallista.

Fredriksson ei ole ajatustensa kanssa yksin. Tänä syksynä teetetyn kyselyn mukaan suomalaiset jazzmuusikot kaipaisivat tasa-arvoisempaa työkulttuuria ja seksismin kitkemistä.

Luurit korvilla kulkevasta teinistä tuli ammattimuusikko

Fredrikssonin muusikonura alkoi samalla tavalla kuin monella muullakin: hän aloitti soittamisen 9-vuotiaana, ja se oli pitkään rakas harrastus.

- Musiikki on minulle oma paikka, missä voi käsitellä muun elämän asioita. Nuorempana se oli myös turvasatama, johon paeta asioita. Olin teini-ikäisenä aina luurit päässä, hän kertoo.

Peruskoulun musiikkiluokkien ja musiikkilukion jälkeen tulivat Pop & jazz -konservatorio, Conservatorium van Amsterdam ja Sibelius-akatemia.

Fredriksson on tähän mennessä nähty monenlaisissa jazz-kokoonpanoissa, kuten jazz-Emmat voittaneissa Mopossa ja Superpositionissa. Ajatus soololevystä on ollut pitkään hänen unelmansa, ja kaksi vuotta sitten siihen tuli sopiva hetki.

- Olen tyytyväinen, että odotin tähän asti. Aiemmin en olisi ollut valmis siihen keskusteluun ja itsekseni työskentelyyn, mitä soololevyn tekeminen vaatii.

Uuden alku ja vanhan taakse jättäminen

Fredriksson kertoo, että hänellä oli jo ennen koronapandemiaa tarve vetäytyä ja tehdä musiikkia jonkin aikaa itsekseen.

- Halusin olla omassa kuplassani ja itselleni mahdollisimman kiva, lempeä ja huomaavainen. Minulla oli tarve olla juuri se, kuka olen, ja itsekseni työskentely teki sille tarpeelle todella hyvää.

Pohdinta kietoutui elämänvaiheeseen, jossa Fredrikssonilla oli tarve olla määrittelemättä itseään ja vain olla. Sama pätee myös lopputuloksena syntyneeseen levyyn.

- En halua määritellä sitäkään, esimerkiksi mitä genreä se edustaa. Mielestäni levyllä kuuluu se rauhallinen olotila, missä sitä on tehty.

Levyn kantava teema on uuden alku, vanhan taakse jättäminen ja niiden välinen rajapinta, mikä peilaa muutoksia Fredrikssonin omassa elämässä. Esimerkiksi levyn Nana (Tepalle) -kappale on omistettu hänen edesmenneelle isoäidilleen, joka levyn tekemisen aikana alkoi menettää muistiaan ja eli viimeisiä hetkiään.

- Olin nimennyt kappaleen aiemmin Nanaksi. Se oli viimeinen, joka oli vielä viime keväänä keskeneräinen, ja työstin sitä paljon. Sitten tajusin, että kappale on omistettu mummille ja siinä on selkeästi jokin unohtamisen tematiikka läsnä.

Jälkikäteen Fredriksonille myös selvisi, että nana tarkoittaa espanjaksi isoäitiä.

Keittiödemojen säästäminen kannatti

Juniper-levyn tekeminen alkoi vuoden 2019 syksyllä. Fredriksson teki kappaleista sävellyksen jälkeen demoversiot, jotka hän äänitti kokonaan itse.

- Se oli hidasta työtä, koska minun piti opetella äänitysohjelmien käyttö ja samaan aikaan etsiä instrumenttejä, joilla saisin luotua suunnilleen oikeat tunnelmat kappaleille.

Sen jälkeen hän vei kappaleet yhtyeelleen, ja niistä soitettiin studiossa bändiversiot. Levyllä ja keikoilla Fredrikssonin kanssa soittavat rumpuja Olavi Louhivuori, koskettimia Tuomo Prättälä ja bassoa Mikael Saastamoinen.

Jälkituotanto vei paljon aikaa, sillä Fredrikssonin alun perin äänittämät demot osoittautuivat luultua tärkeämmiksi.

- Suhtauduin niihin aluksi todella vähättelevästi, mutta kun tuottajani Minna Koivisto ja muutama muu kuulivat niitä he sanoivat, että niissä on jotain todella erityistä eikä niistä missään tapauksessa kannata luopua, hän kertoo.

Keittiöissä, mökeillä ja työhuoneilla eri soittimilla äänitettyjä demoja yhdistettiin bändisoittoihin, ja lopputuloksena on jotain ainutlaatuista - ainakin kaikkien ylistävien arvioiden mukaan, joita Juniper-levy on saanut suomalaisilta ja ulkomaisilta kulttuuri- ja musiikkijulkaisuilta.

- Se, että musiikkini tuntuu joltain tai tarkoittaa jotain muille ihmisille on paras asia, mitä voi kuulla.

Kappaleet saavan nimensä viimeisenä

Instrumentaalikappaleiden nimeäminen ei välttämättä ole aina yksinkertainen tehtävä. Linda Fredriksson kertoo, että kappaleet syntyvät yleensä jostain melodiasta tai tunnetilasta ja nimi tulee vasta viimeisenä.

- Jälkikäteen on helpompi sanoittaa, mistä tunnetilasta on oikeastaan ollut kysymys, hän kertoo.

Esimerkiksi levyn Neon Light [and the sky was trans] nimi oli alun perin vain Neon Light, mutta eräänä iltana Fredrikssonin ystävän mökillä taivas hehkui erityisen upeana, aivan translipun värisenä (vaaleanpunaisena ja -sinisenä ja valkoisena).

- Se oli jotenkin todella koskettavaa ja juhlavaa olla siinä ystävien kanssa samalla kun tietää, miten ihmisoikeuksia rikkova ja järkyttävä Suomen translaki on. Nimi valmistui sitten siinä.

Fredriksson kertoo, että hänelle on tärkeää, että erilaiset ihmiset pääsevät tekemään musiikkia turvallisesti.

- Ja ylipäätään elämään turvallisesti. Tänäkin vuonna maailmassa on murhattu enemmän transihmisiä enemmän kuin koskaan tilastointihistoriassa.

Jazzin taika syntyy livenä

Jazzmusiikille tunnusomaista on improvisointi eli musiikin luominen esittämishetkellä. Sen vuoksi Juniperin esittäminen keikoilla on ollut Fredriksonille erityisen tärkeää.

- Improvisoidun musiikin taika on ihmeellinen nimenomaan livenä. Siinä pääsee itsekin yllättymään siitä, mihin kappaleet menevät. On hienoa, miten musiikki saa elää ja muuntautua lavalla.

Lauantaina Fredriksson esiintyy We Jazz -festivaalilla Glasshouse Helsingissä.

- On ihanaa, että festivaali pystytään järjestämään ja pääsemme keikoille. On tärkeää ja inspiroivaa myös päästä kuulemaan muita artisteja.

Mitä jazz merkitsee sinulle? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23 asti.

Lue ja kuuntele lisää:

Musiikkia kuvina: Oravan laulu

Livejazzia ja laatikkoleikkiä - Mopo ei taivu muotteihin

Kulttuuriykkönen: Ymmärtävätkö kriitikot musikaaleja? - Saksofonisti Linda Fredriksson vaatii turvallisuutta musaskeneen

Puheen kesäpäivä: Haastattelussa saksofonisti-säveltäjä Linda Fredriksson

Saksofonisti Linda Fredriksson kuuntelee, jotta kuulisi itse paremmin

Translain uudistusta ajava kansalaisaloite etenee tällä viikolla eduskuntaan - mistä uudistuksessa on kysymys ja mikä prosessissa hiertää?

Sukupuolensa korjannut Aleksi Vesala: "Todistus lisääntymiskyvyttömyydestä oli äärimmäisen kivulias asia" - uudesta laista vaatimus aiotaan poistaa