Tampereen ja Turun valtionosuuksien arvioidaan laskevan noin 1500 eurolla henkilöä kohti. Sote-konsultti Jarmo Korhonen ennakoi vaikeuksia etenkin pienille maalaiskunnille. Jäljellä olevista tehtävistä selviäminen huolettaa paikallispäättäjiä, vaikka sote-tehtävät siirtyvätkin hyvinvointialueiden vastuulle.

Kunnilta siirretään sote-uudistuksessa yli 20 miljardilla eurolla kustannuksia hyvinvointialueiden hoidettaviksi. Kunnilta leikataan vastaavalla määrällä tuloja. Kuvat Tampereelta, Turusta ja Savonlinnasta. Kuva: Lehtikuva / Emmi Korhonen / Heikki Saukkomaa

Sote-uudistus myllää uusiksi kuntien rahoituspohjan.

Sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi siirtyvät vuoden 2023 alussa kunnilta hyvinvointialueille, mutta kuntien pitää järjestää silti yhä muun muassa varhaiskasvatus ja perusopetus.

Kunnilta siirretään yli 20 miljardilla eurolla kustannuksia hyvinvointialueiden hoidettaviksi. Kuntien tuloja leikataan vastaavalla määrällä.

Valtionosuuksia kunnilta lähtee noin seitsemän miljardin euron edestä.

Sote-konsultti, keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen povaa jättimäisessä rahojen siirtelyssä suuria vaikeuksia etenkin pienille maalaiskunnille.

- Tämä on karmein aluekehityksen uudistus, mikä Suomessa on ikinä tehty. Kepu ajoi soten läpi, mutta veti tapin pois omilta maaseutualueiltaan. Demarit hylkäsivät Tampereen, Korhonen lataa.

Korhonen mielestä maalaiskuntien ohella myös useat suuret kaupungit häviävät.

- Kriisikuntia ja pakkoliitoksia tulee. Malli vaarantaa hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksen ja suurimman osan kaupunkien ja kuntien rahoituspohjasta vuosina 2023-2027. Joudutaan väistämättä valtionosuusremonttiin.

Sote-konsultti Jarmo Korhosen mukaan puolueille alkaa vasta nyt valjeta, miten sote-uudistukseen kiinteästi kytkeytyvä rahoitusmalli osuu kuntakenttään, erityisesti pieniin maalaiskuntiin. Kuva: Kaisa Rautaheimo

Valtiovarainministeriön sivuilta löytyvästä simulaattorista ilmenee, että esimerkiksi pääministeri Sanna Marinin (sd) kotikaupunki Tampere saa tällä hetkellä valtionosuuksia 1?551 euroa asukasta kohti. Vuonna 2027 valtionosuuksia ropisee Tampereelle enää arviolta 63 euroa asukasta kohti.

Opetusministeri Li Anderssonin (vas) kotikaupunki Turku saa nykyisin 1?600 euroa valtionosuuksia henkilöä kohti. Vuonna 2027 valtionosuuksia Turku saa valtionosuuksia enää arviolta 115 euroa asukasta kohti.

Katso jutun lopusta täydellinen listaus manner-Suomen kuntien arvioiduista valtionosuuksista.

Rovaniemellä valtionosuudet ovat nykyisin 1?946 euroa asukasta kohti. Vuonna 2027 Rovaniemi saa simulaattorin mukaan valtionosuuksia enää 260 eurolla asukasta kohti.

Kemi saa valtionosuuksia nyt 2?698 euroa henkilöä kohti, vuonna 2027 summa on enää arviolta 165 euroa henkilöä kohti. Savonlinna saa valtionosuuksia nyt 2?964 euroa henkilöä kohti, vuonna 2027 valtionosuudet ovat enää arviolta 224 euroa henkilöä kohti.

Korhosen uhkakuvassa sivistyspalvelut loppuvat tyystin monesta maakunnasta. Jos voittajia täytyy nimetä, ne löytyvät Korhosen mielestä pääkaupunkiseudulta.

Espoo saa nyt valtionosuuksia 456 euroa asukasta kohti. Vuonna 2027 Espoon valtionosuudet ovat arviolta 956 euroa per henkilö.

Vantaalla valtionosuudet ovat nykyisin 1?137 euroa asukasta kohti. Vuonna 2027 valtionosuudet ovat arviolta 798 euroa asukasta kohti.

Helsingissä valtionosuudet henkilöä kohti ovat nykyään 481 euroa henkilöä kohti. Vuonna 2027 Helsinki saa valtionosuuksia simulaattorin mukaan lähes saman verran, 424 euroa asukasta kohti.

Valtiovarainministeriön finanssineuvos Tanja Rantanen perustelee Espoon korkeita valtionosuuksia sillä, että Espoolta leikataan enemmän tuloja kuin kustannuksia.

- Espoo menettää suhteessa enemmän, koska siellä on hyvätuloisia asukkaita ja veroprosentin tuotto on korkeampi. Espoon asema muuttuu täysin. Muutosrajoittimen kautta se saa täydennystä valtionosuuteen. Tampereella ikärakenne on toisenlainen ja kunnallisveroprosentin tuotto on toisenlainen. Tämä on kiinni siitä, minkälaiset ovat kunnan nykyiset sote-kustannukset per asukas ja toisaalta, kuinka paljon on kunnallisveroprosentin tuotto ja kuinka paljon kunnalla on yhteisöverotuloja ja niin edelleen.

Rantanen painottaa, että vaikutuksia pitää katsoa kunnan talouteen kokonaisuutena.

- Monet kunnat, jotka ovat olleet valtionosuusriippuvaisia, ovat tyypillisesti kuntia, joissa on ikääntynyt väestö ja korkea sairastavuus. Niiltä poistuu paljon valtionosuuksia, mutta niiltä poistuu myös paljon kustannuksia.

Valtionosuudet ovat valtiovarainministeriön valtionosuussimulaattorin mukaan Tampereella vuonna 2027 enää 63 euroa henkilöä kohti. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Rantanen huomauttaa, että sote-menot ja erikoissairaanhoidon isot kustannukset ovat pienille paikkakunnille nykyisin iso rasite. Uudistuksen myötä kuntien ei tarvitse enää huolehtia sote-menoista.

Jatkossa suhteellisesti eniten laskennallista valtionosuutta saavat ne kunnat, joissa lapsi- ja nuorisoikäluokkien osuus on suurin.

Vastaavasti ne kunnat, joissa on vähiten lapsia ja nuoria, saavat vähiten valtionosuuksia. Tämän on helppo nähdä suosivan isoja keskuksia, joihin muuttoliike kohdistuu joka tapauksessa.

Halutaanko tässä kannustaa kuntaliitoksiin?

- Luulen, että monissa kunnissa joudutaan miettimään, miten palvelut järjestetään, mutta voihan kuntaliitosten ohella kuntien välinen yhteistyö olla ratkaisu, ei tässä sellaista piiloagendaa kuntaliitosten edistämiseen ole. Muutos on kuitenkin valtava, Rantanen sanoo.

Uudistukseen sisältyy viiden vuoden siirtymäaika. Muutosta tasaavien elementtien vuoksi kunnallisveron ei tulisi muuttua Rantasen mukaan kuin korkeintaan 0,6 prosenttiyksiköllä.

Miten pystytään takaamaan, että muutos on maksimissaan 0,6 prosenttiyksikköä?

- Eihän sitä pystytä takaamaan, laskelmat perustuvat vuoden 2022 poikkileikkaustilanteeseen. Sen jälkeen kunnan talouden kehitykseen vaikuttavat monet asiat: jos ajatellaan ihan suhdannekehitystä, onko kunta muuttohäviäjä vai voittaja, tämän tyyppiset asiat vaikuttavat. Jos kunnan talous on huonossa jamassa ennen uudistusta, muutosta tasaavat elementit eivät paranna kunnan talouden tilannetta, mutta eivät sitä myöskään olennaisesti huononna. Olennaista on, että uudistus ei pelasta yhtäkään kuntaa, Rantanen sanoo.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikonen katsoo, ettei tilanne sote-uudistuksen myötä periaatteessa muutu: toiset kunnat ovat tehokkaampia ja taloudellisempia kuin toiset, eikä se ole riippunut tähänkään asti kunnan koosta, sijainnista eikä välttämättä edes ikärakenteesta.

Riikonen muistuttaa, ettei vielä tiedetä, paljon kunnille lopulta oikeasti jää valtionosuuksia: kunnille voi jäädä valtionosuuksia 3,5 miljardin euron sijasta yhtä hyvin 2,5 miljardia.

- Tämä toteutuisi, jos kuntien sote-budjetit ylittyisivät miljardilla ensi vuonna. Se miljardi otettaisiin valtionosuuksien kautta eli se pienentäisi kunnille jäävää valtionosuuspottia.

Sote-vankkureita vetänyt perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) on varoitellut kuntia budjettikikkailusta.

Kyse on siitä, että muutosrajoitin kannustaa kuntapäättäjiä leikkaamaan sote-menoja, jotta ne saavat enemmän valtionosuuksia.

- Kunnat itse myöntävät, että ne leikkaavat muutosrajoittimen vuoksi ensi vuonna sote-menoja, panevat väkeään pakkolomalle, irtisanovat, supistavat palveluja. Mitä enemmän leikkaat, sitä enemmän voitat, Korhonen sanoo.

Rantanen muotoilee asian niin, että "kunnan kannattaa pyrkiä hidastamaan sote-menojen kasvua ensi vuonna, mutta se pitää ehdottomasti tehdä kestävin keinoin".

- Jos se perustuu tietoiseen alibudjetointiin, se tulee kunnalle vastaan 2024, kun laskelmat tarkistetaan vuoden 2022 toteutumatietojen perusteella. Oletuksena tuki on, että kuntapäättäjät ovat vastuullisia ja ajattelevat asukkaidensa parasta, ei sillä tavalla, että lähdetään kurjistamaan tai tekemään temppuja.

Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen myöntää, että rahoitusmallin vaikutukset aiheuttavat huolta.

Ruotsalainen painottaa, että kyse ei ole vain valtionosuuksista, vaan yhteisvaikutuksesta, joka syntyy vähenevistä valtionosuuksista ja kunnan verotulojen leikkaamisesta.

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) on sanonut, että hallituksen sote-mallin myötä edessä ovat kuntien hiljaiset hautajaiset. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Sote-lain mukaan kunnanvaltuuston on määrättävä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä 13,26 prosenttiyksiköllä.

Lopullinen veroprosenttileikkaus ei ole vielä selvillä. Toisin sanoen Kemissa ei tiedetä, kuinka paljon veropohjasta lähtee hyvinvointialueelle.

- Valtiovarainministeriön puolelta tieto on, että se leikkaus olisi jonkin verran pienempi kuin tuo 13,26 prosenttiyksikköä. Näiden yhteisvaikutus on se suuri juttu kunnan tulopohjan kannalta.

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok) luonnehtii tilannetta "hyvin sumuisaksi".

- Kyllä tulevaisuus jonkin verran huolettaa. Uudistusta on tehty aika pitkälti sote edellä, nyt on tosi tärkeä puhua siitä, miten kaupungit selviävät jäljellä jäävistä tehtävistä. Koulutuksen kenttä tulee olemaan tosi keskeinen asia. Suhtaudun laskelmiin vielä arvioina, ne tulevat päivittymään.