Koronaepidemioista tuli vuosien riesa, ja viruksesta ei ehkä koskaan kokonaan päästä, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.

Koronapassia kysytään ehkä vielä tulevinakin vuosina Suomessakin. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Kamppailua koronavirusta vastaan tehostetaan taas Suomessa. Torstaina päätettiin aikuisten kolmansista rokotuksista. Myös riskiryhmiin kuuluvia 5-11-vuotiaita aletaan rokottaa. Rajoituksia on jälleen lisätty, vaikka niistä voikin nyt saada helpotusta koronapassilla.

Kaikki tämä on tarpeen. Pahenevalla tautitilanteelle pitää tehdä jotain ja viruksen kulkua hidastaa. Tämä on onnistunut jo parin edellisen tautiaallon aikana.

Jokainen uusi aalto tietää lisää vakavia sairastumisia ja kuolemia. Ja tautiaaltoja on odotettavissa lähitulevaisuudessakin.

Vielä syksyn alussa monet kuvittelivat, että koko virus käytännössä katoasi toisen rokotuskierroksen jälkeen. Voitaisiin palata entiseen elämään. Näin ei ole käynyt meillä eikä muuallakaan.

Syitä on monia. Päällimmäisen niistä aiheuttavat ihmiset, jotka eivät halua rokotetta ottaa vaikka voisivat. He levittävät tautia helpoiten ja myös kärsivät siitä itse eniten. Itsepäisyyden hinta on kova.

Myös rokotteen saaneet voivat joskus saada viruksen ja tartuttaa sitä. Kun joukko on suuri, näin vääjäämättä käy ja silläkin on merkitystä viruksen leviämiselle.

Kolmas rokotuskierros on osoittautunut välttämättömäksi. Senkään ei kuitenkaan voi odottaa ratkaisevan kaikkia koronaviruksesta seuraavia ongelmia.

Uudet arviot siirtävät koronapandemian loppua yhä kauemmas. Sen jälkeenkin tulee vielä paikallisia epidemioita. Tavat torjua virusta kehittyvät, mutta kokonaan siitä ei välttämättä päästä koskaan.

Onneksi hoidotkin kehittyvät.

Koko yhteiskunta kärsii nyt pitkästä koronasta. Se tarkoittaa, että erilaisten rajoitusten ja koronapassien kanssa eletään ehkä vielä vuosiakin. Välillä niitä voidaan höllätä, välillä täytyy taas tiukentaa. Nyt koronapassin käytön lisäämiselle on selvät syyt.

Lue lisää: Uimahalli, museot, kirjaston tilaisuudet... Kerava ottaa korona­passin laajaan käyttöön

Hankaluutta ja pahaa mieltä syntyy, mutta se on pikkuasia taudin torjunnan rinnalla.

Ulkomaanmatkailu tulee lähivuosina olemaan usein hankalaa. Pitää tottua tarkkoihin rajasyyneihin. Tulee pettymyksiä, kun perille ei päästetäkään.

2000-luvun kahta ensimmäistä vuosikymmentä muistellaan ehkä tulevaisuudessa iloisen liikkumisen kulta-aikana. Tulevaisuudessa rajoilla ollaan varovaisempia myös muiden taudinaiheuttajien suhteen.

Uuden virusmuunnoksen omikronin ensimmäiset tapaukset on nyt löydetty Suomestakin. Se tunnistettiin Etelä-Afrikassa vasta muutama viikko sitten.

Omikronin ominaisuuksista on paljon teorioita ja arvauksia. Todellista tutkimustietoa saataneen lähiviikkoina. Sitä ennen lisävarovaisuuteen on syytä.

Paniikkiin ei ole syytä. Kesällä Suomeen rantautui deltavirusmuunnos, joka pahensi tilannetta merkittävästi. Se ei kuitenkaan johtanut hallitsemattomaan katastrofiin.

Omikronin opetus on, että olisi pitänyt uskoa asiantuntijoita, jotka varoittivat köyhien maiden virustilanteesta. Jos rokottamatonta väestöä on paljon, vaarallisiakin virusmuunnoksia syntyy ennemmin tai myöhemmin varmasti.

Kansainvälisten rokoteohjelmien rahoittaminen ei ole rikkaille maille hyväntekeväisyyttä vaan itsepuolustusta. Kun muunnokset lähtevät leviämään, niiden estäminen maksaa paljon enemmän kuin rokotusten kustantaminen köyhiin maihin nyt.

Itävallassa tehtiin päätös rokotepakosta helmikuun alusta lähtien. Saksan tuleva liittokansleri Olaf Scholz haluaa maansa parlamentin äänestävän asiasta. Koronarajoituksia tiukennetaan jo niin, että jopa erikoiskauppoihin ei pääse ilman rokotteen ottamista.

Nämä ovat ankaria toimia. Muutama vuosi sitten niitä ei olisi voitu kuvitellakaan EU-maissa. Rokotepakon vaatijat Itävallassa ja Saksassa katsovat, että sille on peruste teho-osastojen täyttyessä.

Ei ole hyvä, jos Suomessa jouduttaisiin tällaisiin keinoihin tarttumaan. Siksi nyt pitää toimia niin päättäväisesti ja rivakasti, että niitä ei tarvitse edes harkita.