Hallitusohjelmassa ollut tavoite tki-rahoituksen nostamisesta jo vuodesta 2004, mutta tarvittavia poliittisia päätöksiä ei ole tehty, Kemianteollisuuden asiantuntija sanoo.

Öljyteollisuus on Suomen kemianteollisuudesta huomattava osa. Kuvassa Nesteen Porvoon jalostamo. Kuva: Kalle Koponen / HS

Suomi on jäänyt pahasti jälkeen tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksessa -verrokkimaihin nähden, todetaan kemian alan yrityksiä edustavan Kemianteollisuus ry:n teettämästä selvityksestä.

- Suomessa satsattu paljon tutkimukseen ja kehitykseen, ja olemme olleet siitä tunnettuja, ja myös hyvinvointi on perustunut siihen. Sieltä ollaan kyllä romahdettu aika korkealta alas, sanoo Kemianteollisuuden vastuullisuuden ja kestävän rahoituksen asiantuntija Alexandra Peth.

Vuonna 2023 tki-rahoitusta uhkaa Kemianteollisuuden mukaan 600 miljoonan euron romahdus, kun EU:n elpymis- ja palautumistukivälineeseen RRF:n tuki loppuu. Samalla rahoitusta kutistavat veikkausvarojen vähentyminen ja hallituksen kehysriihen päätökset.

Järjestön mukaan Suomi ei myöskään pääse hiilineutraaliustavoitteisiin, ellei rahoitusta pian lisätä.

- Jos tki-panostuksia ei saada oikealle uralle, niin ilmastotavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta, Peth toteaa.

Pethin mukaan päätöksillä on kiire, sillä alan investointi- ja innovaatiosyklit ovat pitkiä.

Jos mukaan lasketaan tutkimus- ja kehitysinvestointien lisäksi myös uuden teknologian hankinnat ja nykyisen tuotannon muuttaminen ympäristöystävällisemmäksi, niin alan investointien pitäisi kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa sekä julkisen että yksityisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen osuus on vähentynyt samalla kun monessa muussa maassa rahoitusta on lisätty.

Pethin mukaan vuonna 2009 Suomen tk-menot suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat yli 3,7 prosenttia, mutta kymmenen vuotta myöhemmin 2,8 prosenttia.

- Täällä on Kroatia, Latvia, Puola ja Bulgaria pystyneet hilaamaan sitä oikeaan suuntaan, ja me väärään suuntaan, Peth sanoo.

- Ruotsissa tki-intensiteetti on pysynyt muuttumattomana hallituspohjasta riippumatta. Vaikka muut rakenteet ryskyy, niin tki-investointeihin on uskottu.

Julkinen tki-rahoitus on Suomessa laskenut jo alle vuoden 2007 tason. Hallitusohjelmassa on kuitenkin jo tavoite tki-rahoituksen osuuden nostamisesta neljään prosenttiin bkt:stä vuoteen 2030 mennessä.

Suunnitelman mukaan julkinen rahoitus vastaisi noin kolmannesta tki-rahoituksesta. Yhdessä yritysten rahoitusten kanssa tämä merkitsisi noin 200 miljoonan euron lisäystä tki-rahoitukseen Suomessa. Tämä olisi huomattava lisäys, sillä vuonna 2019 Kemianteollisuuden tutkimus- ja kehittämismenot olivat Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 382 miljoonaa euroa.

- Hallitusohjelmassa ollut tavoite tki-rahoituksen nostamisesta jo vuodesta 2004 asti, mutta tarvittavia poliittisia päätöksiä ei ole tehty, Peth huomauttaa.

Julkisella rahoituksella on yrityksille suuri merkitys, sillä alan tutkimushankkeet ovat riskipitoisia. Kemianteollisuuden jäsenkyselyn mukaan jopa puolet yrityksistä vastasi, että tki-hankkeita jäisi toteutumatta ilman julkista rahoitusta.

- Se on erittäin huomattava luku, kun ottaa huomioon että vihreä siirtymä vaatii paljon teknologiaa ja kehitystä, ja uusi tutkimus sisältää riskejä. Riskin jakajia kaivataan, Peth sanoo.