Nokia-areenan käytävillä riitti vilinää juuri ennen uutuusrakennuksen ensimmäistä jääkiekko-ottelua.

Kumivasara paukkuu, porrastikkaita siirrellään, lipunlukulaitteita viimeistellään, oluthanoja kokeillaan, valaisimia asennellaan. Rullakko tuolla, lattialla vesilammikko, viinibaari vielä ihan vaiheessa.

Keltaliivisiä työmiehiä ja -naisia kulkee määrätietoisina edestakaisin. Kiirettä, muttei sentään kaaosta. Seassa monenlaista silmäätekevää, heistä ei vähäisimpänä Kansainvälisen Jääkiekkoliiton uusi puheenjohtaja Luc Tardif.

Tällaiselta näytti Suomen tämän hetken puhutuimman rakennuksen aulassa torstaina puolen päivän maissa.

Ilveksen ja Tapparan fanimyymälöiden tuntumassakin riitti torstaina säpinää. Kuva: Kalle Parkkinen

IS vieraili kohutulla Nokia-areenalla torstaina juuri ennen h-hetkeä, ensimmäistä oikeaa yleisötapahtumaa. Perjantai-iltana kello 18.30 se nimittäin alkaa, kiakonpeluu.

Tappara-Ilveksellä, tietysti. Ja lauantaina sama uusiksi, toisinpäin.

Kesken upouusien jo upeiden tilojen esittelyn areenayhtiön toimitusjohtaja Marko Hurme pysäyttää kaksi ohikulkevaa, ympäristöön täydellisesti sulautuvaa miestä, jotka kantavat erikoisia kääröjä.

Aku´s Factoryn Mikko Nyman ja EuroBrandin Jari Ketola kulkivat areenan aulassa kuin muina miehinä, vaikka kääröissä oli melkoisia aarteita. Kuva: Kalle Parkkinen

Siinä ne menevät, siististi ja tiiviisti paketoituina. Hakametsän katosta alas lasketut, pyhistä pyhimmät: mestaruusviirit ja jäädytetyt pelipaidat.

Ihan vähän viirejä ei olekaan: 16 Ilvestä, 14 Tapparaa ja kolme TBK:ta eli Tapparan edeltäjää. Lisäksi miesten matkassa on seitsemän Ilves- ja kuuden Tappara-legendan paidat.

Kai se on uskottava: Hakametsä ei ole enää Ilveksen ja Tapparan liigajoukkueiden kotiluola! Kokonaan historia ei vanhasta hallista katoa, sillä kattoon jäi edelleen kaksi mestaruusviiriä vuosilta 1931 (Tampereen Palloilijat) ja 1968 (KooVee) sekä jälkimmäisen seuran tähden Heino Pullin pelipaita.

Hakametsän ja Koulukadun kentän perintö elää muun muassa klubiravintolan seinillä. Kuva: Kalle Parkkinen

Viikonlopun aikana Ilveksen ja Tapparan pyhät tekstiilit nousevat jälleen korkeuksiin. Yhtä koskemattomia viirit ja paidat eivät uuden jättiareenan monitoimiympäristössä kuitenkaan ole.

Koska toimijoita on useita, paidat ja viirit hiissataan joka pelissä erikseen ylös ja pelin jälkeen alas.

Pyhäinhäväistys, voisi joku kiivaampi kiekkofani ajatella.

Tapparan pukukoppi on valoisampi... Kuva: Kalle Parkkinen

Minkäs teet? Maailma muuttuu. Monella tapaa parempaan suuntaan.

Se tulee ilmi muun muassa liigajoukkueiden pukukopeissa. Hienhajukaan ei ole (vielä) pinttynyt seiniin, joiden sisällä hyristään tyytyväisinä.

- Tilat ja teknologia ovat viimeisen päälle hienot. Tällainen ympäristö antaa varmasti lisäpotkua pelaajille. Ei missään Suomessa ole näin hienoa, kehuu Ilveksen varakapteeni Panu Mieho.

Ilveksen kopissa on hämärämpää. Kuva: Kalle Parkkinen

Avauspelin aattona yleisötiloja on viimeistelemässä satoja työntekijöitä useista eri firmoista. Hurmeen mukaan kyse on pääasiassa siivoamisesta.

Hurme lupaa, että kun kiekko putoaa perjantai-iltana jäähän, kaikki yleisön kannalta tärkeä toimii.

- Tässä on vielä komeita yön tunteja aikaa ja vielä huominen päiväkin, että kaikki saadaan varmasti kuntoon, Hurme kertoo.

Areenayhtiön toimitusjohtaja Marko Hurme suhtautuu loppusuoraan levollisesti. Kuva: Kalle Parkkinen

Melkein kaikki. Päätyjen seisomakatsomoita ei saada vielä valmiiksi, mutta ne otetaan käyttöön liigapeleissä aluksi istumakatsomoina.

Areenan tekijöille loppusuora on ollut tunteikas.

- Pikkasen on tullut kyynelhikeäkin silmäkulmaan, kun 5000 ihmistä alkaa päästä hankkeessa siihen hetkeen, kun yleisö tulee sisään.

Suojalevyt poistettiin areenan jäältä perjantain avauspeliä varten torstaina aamupäivällä. Kuva: Kalle Parkkinen

Toimitusjohtaja korostaa, että viimeistelyssä mennään kuluttaja edellä.

- Esimerkiksi oma toimistoni näyttö on vielä pahvilaatikossa eikä seinässä.

Yleisön kannalta Nokia-areenan merkittävin toimija on ravintolatoimintaa pyörittävä NoHo Partners.

- Meillä on täällä 23 ravintolaa. Työntekijöitä tapahtumien aikaan on noin 250. Pelkästään olut-, siideri- ja lonkerohanoja on 230, luettelee NoHo Partnersin areenan toiminnoista vastaava operatiivinen johtaja Miko Helander.

Muutamien ravintoloiden tiskit olivat vielä torstaina muovien peitossa. Kuva: Kalle Parkkinen

Mittakaavasta kertoo sekin, että ravintoloiden valmiiksi laittamiseen tarvittiin sata rekkakuormaa. Yhdessä pötkössä rekkajonon pituus olisi ollut 3,5 kilometriä.

- Ensimmäiseen otteluviikonloppuun olemme varanneet 40?000 litraa virvoitusjuomia, 13?000 litraa olutta sekä 7000 litraa lonkeroa ja siideriä.

- Siipiä valmistamme viikonlopun aikana noin 32?000 kappaletta ja hampurilaisia 6000 kappaletta. Ruokaa teemme yhteensä 12?000 kiloa.

Klubiravintolan liitutaululta löytyvät jo tuotteiden hinnat. Kuva: Kalle Parkkinen

Osaa ravintoloista voi myös muunnella tilanteen mukaan.

- Naisvoimistelutapahtumassa ja Popedan keikalla yleisöä voi kiinnostaa hieman erilainen tarjoilu, Hurme huomauttaa.

Ravintoloita on moneen makuun nytkin: kebabia, hampurilaisia, siipiä, pizzaa... Perinteisemmät nakkikioskituotteet ovat huokeimmasta päästä: viidellä eurolla saa lihapiirakan, kuudella mustamakkaran ja nakkimukin.

NoHo Partnersin Miko Helander esittelee 150 pesua kestävää muovituoppia. Kuva: Kalle Parkkinen

Kahvikupillisen saa 2,70 eurolla. Pillimehu maksaa kaksi euroa, pehmis 3,50 euroa.

Olutta ei ainakaan halvalla saa: 150 pesukertaa kestävästä muovimukista tarjoiltava 0,4 litran tuoppi Karjalaa tai Lapin Kultaa maksaa 7,90 euroa.

- Hartwall-areenalla olut on kalliimpaa, Helander tietää.

Hartwallin alueellisten panimoiden kehityspäällikkö Juhani Mertsalmi testaili oluthanojen toimintaa. Kuva: Kalle Parkkinen

Nokia-areenan erikoisuuksiin kuuluu oma panimo, Hartwall-perheeseen kuuluva Maltti Tampere. Sen kuutta erilaista tuotetta - lagerista neipaan - voi maistella pääsisäänkäynnin vieressä olevassa 160-paikkaisessa ravintolassa.

Muutakin fiinimpää on tarjolla, löytyyhän modernista tapahtumakeskuksesta toki myös VIP-tilaa, loungea ja erilaisia aitioita, joista kaukalon tapahtumia voi seurata viinilasillisen ja gourmet-ruoan kera.

Kiekkopelien aikaan jättimäinen mediakuutio on keskellä areenaa. Esimerkiksi konserttien ajaksi se saadaan nostettua kattorakenteisiin häiritsemästä näkyvyyttä. Kuva: Kalle Parkkinen

Digitekniikan osalta Nokia-areenan pitäisi olla alan kärkeä maailmassa. Satsaukset ovat ainakin mittavia: kaukalon päällä roikkuu 230-neliöinen eli kahden rintamamiestalon kokoinen mediakuutio, joka painaa vaatimattomat 13?000 kiloa.

Visuaalisuutta tuovat myös katsomoa kiertävät kaksi ribbonia eli nauha-screeniä. 400 tv-ruudusta on yhdistelty omia näyttöpintoja ympäri areenaa.

- Työpanoksen on antanut 23 eri yritystä, joista 22 on Pirkanmaalta ja yksi Seinäjoelta, kertoo näytöistä niin areenan sisä- kuin ulkoseinilläkin vastaavan Tammerneonin toimitusjohtaja Tomi Harmonen.

Tammerneonin Tomi Harmonen on kumppaneineen asentanut areenaan 400 tv-ruutua. Kuva: Kalle Parkkinen

Ulkoseinillä olevat näytöt ovat areenayhtiön digitaalisen liiketoiminnan päällikön Jussi Maaniityn mukaan Pohjoismaiden kaksi suurinta. Pohjoisen suunnasta voi seurata 196-neliöistä, etelästä 182-neliöistä näyttöä.

- Tuli asiakaspalautetta, johon suhtaudumme aina kunnioituksella, Hurme aloittaa.

- Etelän puoleinen taulu häikäisee kuulemma Muotialaan saakka! Testasimme taulua valkoisena.

Kerrottakoon, että Muotiala on Tampereen kaupunginosa, josta on areenalle matkaa noin 3,5 kilometriä.

- Se oli vain testi. Taulu ei jää valkoiseksi.

Myös vessat odottavat ensimmäisiä kävijöitä. Kuva: Kalle Parkkinen

Areenalla liikkuminen vaikuttaa helpolta - tosin tilanne saattaa olla toinen, kun kannen päällä on 13-15?000 ihmistä.

Opasteiden hyvin erottuvan sinikeltaisen värityksen Hurme toi areenaan lentokentiltä. Hädän hetkellä kannattaa suunnata päin punaista, jolla vessojen kulkuaukot on maalattu.

Paikalle saapumiseen areenan väki ei voi isommin vaikuttaa. Parkkipaikkoja lähettyvillä on rajallisesti, joten kauempaa tuleville suositellaan julkista liikennettä.

Opasteet ovat kuin lentokentältä. Kuva: Kalle Parkkinen

Jalankulkijoiden harmiksi lähimmät suojatiet keskustan puolelta Kalevantien yli olivat katutöiden vuoksi ainakin vielä torstaina poissa käytöstä. Kadun ylittäminen areenan sisäänkäynnin edustalla onnistuu turvallisesti kello 17.30 alkaen, kun Kalevantie suljetaan autoliikenteeltä.

Koronatilanteen vuoksi areenalla tarkistetaan tulijoiden koronapassit, mikä hidastaa yleisön sisäänpääsyä. Koska kiekkopelit ovat loppuunmyytyjä, ihmisten toivotaan saapuvan paikalle ajoissa. Ovet avataan kolme tuntia ennen pelien alkua.

- Ovilla on 25 työntekijää lukemassa koronapasseja. Tarpeen mukaan voimme lisätä määrän 35:een, kertoo areenayhtiön tuotantopäällikkö Alex Regan.

Tekemistä riittää myös areenan ulkopuolella. Kuva: Kalle Parkkinen

Esittelykierros on pitkä ja moni asia on edelleen vaiheessa, mutta toimitusjohtaja Hurmetta ei näytä liikaa stressaavan. Suhtautuminen areenan ensi-illan yleisöpalautteeseen on levollisen odottava.

- Perjantaina saan tänne 13?000 apulaista, jotka kyllä kertovat, miten meillä meni.

Nokia-areena on valmis historialliseen jääkiekko-otteluun. Kuva: Kalle Parkkinen