Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) haluaa odottaa virkamiesselvityksen valmistumista ja katsoa, mitä ratkaisuja voitaisiin lähteä viemään eteenpäin.

Sisäministeri Krista Mikkosen mukaan virkamiehille annettiin vapaat kädet esittää keinoja, miten pitkään laittomasti maassa oleskelleiden tilanne voitaisiin ratkaista. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva, Seppo Solmela / IS

Sisäministeriössä jatketaan virkamiestyönä selvitystä, jossa kaavaillaan oleskeluluvan myöntämistä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille ihmisille, jotka ovat jääneet oleskelemaan Suomeen.

Sdp ja keskusta tyrmäsivät virkamiesten kaavailut hallitusohjelman vastaisina sen jälkeen, kun Ilta-Sanomat uutisoi selvityksestä.

- Ajatus on, että odotetaan ensin, että selvitys valmistuu ja sitten käydään keskusteluja, nouseeko esiin sellaisia ratkaisuja, mitä voitaisiin lähteä viemään eteenpäin, sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) sanoo IS:n haastattelussa.

Lue lisää: Sisä­ministeriö kaavailee tuhansille kielteisen turva­paikka­päätöksen saaneille oleskelu­lupaa

Mikkonen toteaa, että selvityksen tekeminen pohjautuu toukokuussa 2021 valmistuneeseen Laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaiseen toimintaohjelmaan (LAMA-ohjelma). Ohjelmassa on noin 50 toimenpidettä, joilla pyritään puuttumaan koko laittoman maahanmuuton ketjuun alkaen toimista lähtömaissa ja rajalla ja päättyen paluiden edistämiseen.

Sisäministerin mukaan selvitystä ei ole ohjattu uusille urille sen jälkeen, kun hallituskumppanit tyrmäsivät julkisuudessa esillä olleet kaavailut kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden oleskeluluvista.

- Se on virkamiesselvitys, jota virkamiehet tekevät. En ole itse keskeneräiseen työhön millään tavalla edes tutustunut, koska lähden siitä, että sitten kun työ on valmis, niin käydään siitä keskustelu, Mikkonen sanoo.

Lue lisää: Sdp ja keskusta tyrmäävät sisä­ministeriön aikeet myöntää oleskelu­lupa kielteisen turva­paikka­päätöksen saaneille

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan selvitystä oli viety huomattavasti pidemmälle kuin mitä LAMA-ohjelmassa sovittujen linjausten pohjalta oli perusteltua olettaa. Hänen mukaansa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden oleskelun kertalaillistaminen ylitti sen, mistä oli yhteisesti sovittu.

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden oleskelun kertalaillistaminen ylitti sen, mistä oli yhteisesti sovittu. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Kertalaillistamisella tarkoitetaan sitä, että kaikille esimerkiksi ennen vuotta 2016 tulleille myönnettäisiin kerralla oleskelulupa.

Mikkosen mukaan virkamiehille annettiin vapaat kädet esittää keinoja.

- LAMA-ohjelmassa oli määritelty vain tavoite. Ei siinä ollut millään tavalla rajattu tai nostettu esiin, mitä ratkaisut voisivat olla. Sitten kun selvitys valmistuu, niin tutustutaan siihen ja katsotaan, löytyykö sieltä ratkaisuja, joita voitaisiin lähteä viemään eteenpäin.

Lue lisää: Sisäministeriön kaavailut kielteisen turvapaikka­päätöksen saaneiden kerta­laillistamisesta yllätys hallitus­kumppaneille - "Eipä siitä etukäteen varoiteltu"

Miten itse suhtaudutte ministeriönne kaavailemaan kertalaillistamiseen?

- Tässähän ei vielä mitään toimenpiteitä valmistella, vaan vasta selvitetään erilaisia mahdollisia keinoja. Itse näen tärkeänä, että erilaisia keinoja mietittäisiin ja selvitettäisiin, niin että me pystyisimme jollakin tavalla löytämään ratkaisuja näiden kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien paperittomien ihmisten tilanteeseen ja pystyttäisiin myös estämään se, ettei Suomeen synny varjoyhteiskuntaa.

Mikkosen mukaan ongelma on tullut tässä laajuudessa Suomeen vasta vuosien 2015-16 turvapaikkakriisin jälkeen, kun ihmisiä "tippui järjestelmän ulkopuolelle".

- He helposti itse tekevät rikoksia ja heitä käytetään hyväksi erilaisissa rikoksissa ja pahimmillaan jopa ihmiskaupassa. Tällaisen varjoyhteiskunnan estäminen olisi todella tärkeää ennen kaikkea ihmisten itsensä näkökulmasta, mutta myös yhteiskunnan, Mikkonen sanoo.

Krista Mikkonen vastasi tuoreena sisäministerinä opposition välikysymykseen Suomen varautumisesta siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen viime viikolla. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Hänen mukaansa Suomessa ongelma on huomattavasti pienempi kuin monessa muussa maassa ja siihen olisi vielä mahdollista puuttua.

Lue lisää: Vihreiden kansan­edustaja puolustaa oleskelu­luvan myöntämistä laittomasti maassa oleville - "Kyse ihmisistä, jotka järjestelmä on pettänyt"

Ymmärsinkö oikein, että ette tyrmää kertalaillistamista?

- No, nyt odotetaan tietysti, mitä selvitys tuo tullessaan ja minkä tyyppisiä keinoja tulee ja sitten päätökset tekee koko hallitus yhdessä. Jos sieltä löytyy keinoja, joilla tähän ongelmaan voidaan puuttua ja mistä löytyy yhteisymmärrys, niin katsotaan sitten, kun selvitys on valmistunut.

Tämä kertalaillistaminenkin on siis mahdollinen?

- Selvityksen tuloksia nyt odotetaan ja siellä esitettyjä keinoja ja sitten niistä käydään normaaliin tapaan poliittiset keskustelut.

Selvityksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Mikkonen arvioi, että hallitus käy keskustelua toimenpiteistä ensi vuoden alkupuolella.

Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomessa on yhä noin 3 000 vuosina 2015-16 saapunutta kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ihmistä, jotka ovat tehneet sen jälkeen uusintahakemuksen tai useita hakemuksia. Lisäksi maassa on arviolta tuhat turvapaikanhakijaa, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen ja maastapoistumispäätöksen, mutta heitä ei ole saatu poistettua maasta.

Kokoomuksen kansanedustajan Ben Zyskowiczin mielestä jossain vaiheessa uusintahakemuksen mahdollisuus täytyy laittaa poikki ja lisäksi lähtömaiden kanssa pitää päästä sopimukseen siitä, että ne ottavat vastaan kansalaisensa.

Lue lisää: Ben Zyskowicz jyrää vihreiden Hyrkön näkemykset laittomasti maahan jääneistä: "Kyse ihmisistä, jotka ovat pettäneet järjestelmän"

Kokoomuksen kansanedustajan Ben Zyskowiczin mielestä uusintahakemusten mahdollisuus täytyy laittaa jossain vaiheessa poikki. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Mikkosen mukaan Suomi haluaa olla aktiivisesti mukana EU-tason keskustelussa, jossa mietitään koko turvapaikkajärjestelmän kehittämistä.

- Meillä on Suomessa myös vapaaehtoisen paluun ohjelma, jota halutaan kehittää, koska Irakiinkin on saatu paluita toteutettua. Haasteena on se, että vastaanottavat maat eivät aina suostu ottamaan vastaan varsinkaan viranomaisten palauttamia, mutta vapaaehtoisten paluiden kautta se onnistuu ja tätä työtä tehdään, Mikkonen sanoo.

Lisäksi turvapaikkahakemusten sumaa koetetaan purkaa Maahanmuuttovirastossa, jotta käsittelyajat eivät venyisi kohtuuttomiksi.

Nykyisin uusintahakemuksen voi tehdä aina uudestaan ja uudestaan. Pitäisikö tätä oikeutta rajoittaa?

- Tämä on varmaan asia, joka EU:n turvapaikkajärjestelmää kehitettäessä nousee kyllä yhtenä yksityiskohtana esille silloin, jos on voitu varmistaa oikeusvarmuus käsittelystä.

Mikkosen mielestä uusintahakemus on kuitenkin perusteltua tehdä, jos jotain asioita on jäänyt käsittelemättä tai esille on noussut uusia kysymyksiä, jotka voivat vaikuttaa hakemukseen.

- Mutta meillähän on tietysti iso ongelma siinä, kun 2015-16 turvapaikanhakijoita tuli paljon, niin myös hakemusten käsittelyssä oli paljon epätarkkuuksia tai oli ongelmia prosessissa. Silloin tietysti haetaan uudelleen ja halutaan varmistaa, että saa asianmukaisen käsittelyn.

Mikkosen mielestä parasta on, jos EU:ssa löydetään yhteinen ratkaisu uusintahakemusten rajoittamisesta kansallisen päätöksen sijaan.