Vihreiden kannatuksen laskulle on vaikea keksiä parempaa syytä kuin syksyn kova keskustelu Suomen metsä- ja pakolaispolitiikasta ja puolueeseen liitetty ylimielisyysleima. Varsinkin, kun opposition kannatus nousee samaan aikaan, arvioi politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala Ylen tuoreinta gallupia.

Petteri Orpon kokoomus johtaa gallupkisaa. Puheenjohtajat istuivat Maaseudun Tulevaisuuden aluevaalitentissä viime viikolla. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Vihreiden kannatus on Ylen tuoreimman kannatusgallupin suurin uutinen.

Se laskee ja puolueen kannatus hätyyttelee kymmenen prosentin haamurajaa.

Vihreät on gallupin suurin putoaja 1,3 prosenttiyksikön alamäellä, ja kannatus on 10,1 prosenttia.

Lue lisää: Ylen gallup: Kokoomus pysyi kärjessä, perus­suomalaiset ohitti Sdp:n

Vihreiden alamäkiprofiili erottuu gallupissa, sillä puolueen kannatus on heikointa pitkään aikaan. Viimeksi se oli yhtä alhaalla 2015.

Viimeisin muutos mahtuu toki virhemarginaaliin, kuten kaikki muutkin gallupin muutokset.

Samaan aikaan oppositio vetää kaulaa gallupin kärjessä Petteri Orpon kokoomusvedolla ja Sdp on pudonnut persujen jälkeen kolmanneksi. Orpo on tätä vauhtia pääministeritiellä:

1. Kokoomus 21,8 % (+ 0,9 prosenttiyksikköä)

2. Perussuomalaiset 18,7 % (+ 0,8 prosenttiyksikköä)

3. Sdp 18,3 % (+0,2 prosenttiyksikköä)

Vihreät ovat ärisseet koko syksyn metsä- ja pakolaispolitiikasta, ja taustalla näkyy myös vihreiden puoluekokouksen jälkeiset sekavat johto- ja ministerivalinnat.

Vihreiden kannatusta pohtiessa tekee mieli esiin nostaa kaksi politiikassa tärkeää termiä: ylimielisyys ja jopa isänmaallisuus, vaikka varsinkin jälkimmäistä termiä kannattaa käyttää harkiten; se merkitsee yhdelle yhtä, toiselle toista.

Vihreisiin liittyen sitä on tänä syksynä kuitenkin käytetty poliittisessa keskustelussa poikkeuksellisen paljon.

Lisäksi vihreät saivat surkeimman arvosanan tuoreimmassa puoluebarometrissä, ylimielisyysmittarillakin vihreät oli noussut kokoomuksen kylkeen.

Ylimielisyys tai edes vaikutelma siitä on politiikassa paha juttu.

Vaikutelma ylimielisyydestä ei ole kaukaa haettu, kun on katsonut vihreiden toimintaa esimerkiksi EU:n metsäpolitiikassa, joka on ollut tämän syksyn politiikan kuuma peruna.

Lue lisää: Hallitus sai huutia oppositiolta: "Vaikuttaminen EU:n taksonomiassa on ollut luokatonta - te sekoilette!"

Kesästä saakka Suomi on kipuillut EU:n metsätaksonomian kanssa. Kyse on siitä, millaisen aseman EU-komissio saa Suomen metsien käsittelyssä ja luokittelussa, mikä on perinteisesti kuulunut kansallisesti päätettäviin asioihin.

Hallitus on asiassa jakautunut, mutta vihreiden linjasta ei ole ollut epäselvyyttä: se on ollut EU-komission kannalla. Viimeksi perjantaina se äänesti eduskunnan suuressa valiokunnassa EU-taksonomiassa hallituksen linjaa vastaan yhdessä vasemmistoliiton kanssa.

Metsäkeskustelussa on saanut näkyvyyttä erityisesti vihreiden EU-edustaja Ville Niinistö. Hänen esiintymistään on arvioitu kilpailijoiden taholta ylimieliseksi ja opposition suunnasta jopa epäisänmaalliseksi.

Nyt vihreiden ääripääesiintyminen näyttää lisäävän toisen ääripään eli perussuomalaisten kannatusta.

Samaan aikaan Suomessa on kiistelty Valko-Venäjän ja Puolan rajakriisin takia Suomen omasta pakolais- ja rajapolitiikasta sekä varautumisesta hybridivaikuttamiseen.

Lue lisää: Ben Zyskowicz jyrää vihreiden Hyrkön näkemykset laittomasti maahan jääneistä: "Kyse ihmisistä, jotka ovat pettäneet järjestelmän"

Äitiyslomalle jääneen sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) ja hänen paikalleen liki puoliväkisin istutetun Krista Mikkosen (vihr) toiminta on herättänyt kriittisiä kysymyksiä lainvalmistelun ja varautumisen tasosta.

Samaan kuva puolueen johtamisesta hämärtyi sekaviin henkilövalintoihin. Puoluetta vetää Ohisalon poissaolon ajan kansanedustaja Iiris Suomela.

Nykypolitiikassa ääripäät ovat esillä.

Nyt vihreiden ääripääesiintyminen näyttää lisäävän toisen ääripään eli perussuomalaisten kannatusta.

Varsinkin keskustassa vihreiden käyrää katsotaan kiitollisena, sillä nyt vihreiden kannatus hipoo kymmenen prosentin haamurajaa - ei kepun.

Keskustan kannatus oli jopa noussut 0,6 prosenttiyksiköllä 12,6 prosenttiin.

Onko kyse kepun profiilin nostamisesta?

Siihen kysymykseen vastausta kannattaa katsoa seuraavista gallupeista.

Sdp:n osalta Sanna Marin voi huokaista, että syksyn biletyskohu ei näkynyt kannatuksessa.

Aluevaalien alla opposition kannatus on joka tapauksessa nousussa.

Samaan aikaan hallituksen sisäiset riidat vain kovenevat.

Joten sitäkin voi ihmetellä, ettei opposition kannatus ole jopa nykyistä suurempi. Sekä kokoomukselle että perussuomalaisille sataa niin sanotusti syöttöjä lapaan koko ajan.