Kokoomuslaisilla on ollut viime kuukausina hymy herkässä.

Alkuvuoden kriisitunnelmat sekä puheet "rajapinnoista" ja sisäisistä ristiriidoista ovat vaihtuneet tyytyväiseen hyrinään, kun Ylen puoluekannatusmittaukset ovat näyttäneet oppositiopuolueelle jo pitkään mairittelevia lukemia.

Tuoreimman mittaustuloksen - 21,8 - vertaista pitää hakea useamman vuoden takaa, loppuvuoden 2017 tienoilta. Kaula seuraavana tuleviin perussuomalaisiin on yli kolme prosenttiyksikköä.

Puheenjohtaja Petteri Orpo arvioi polleana puolueen toimittajille järjestämässä tilaisuudessa, että syykin menestykselle on selvä: ohjelmatyö.

Ohjelmatyötä monet puolueet tekevät juuri oppositiossa, kun ne yrittävät kirkastaa sitä, mitä puolue tavoittelee - ja mitä varten se on olemassa. Niitä perimmäisiä kysymyksiä.

Vaikka työn merkitystä ei kannata aliarvioida, menestyksen salaisuus tuskin löytyy aivan siltä suunnalta.

Muutokset nojaavat perinteisiin politiikan lainalaisuuksiin: hallitusvastuu rasittaa hallituspuolueita, oppositioelo piristää oppositiopuolueita.

Toimittajia varoitetaan kirjoittamasta liian vauhdikkaita analyyseja yhden mittaustuloksen perusteella. On vaihtelua, on virhemarginaalia.

Pidemmän aikavälin tarkastelu vihjaakin, että puolueiden kannatuksissa tapahtuvat muutokset nojaavat perinteisiin politiikan lainalaisuuksiin: hallitusvastuu rasittaa hallituspuolueita, oppositioelo piristää oppositiopuolueita.

Korona on ollut politiikassa anomalia, epätavallisuus, joka on osaltaan viivästyttänyt tämän "lain" toteutumista.

Mutta vaikka korona on kaikkea muuta kuin ohi, on viimeisen vuoden aikana politiikan asialista myös monipuolistunut. Samaan aikaan kokoomuksen kannatus on lähtenyt kipuamaan. Pääministeripuolue SDP:n kannatus taas on laskenut vuoden 2020 huippuluvuista.

Kokoomusta on hyödyttänytennen kaikkea talouspoliittinen nokittelu. Monikasvoinen puolue on löytänyt menokurin vaatimisen ja velan paheksumisen tutun viestin, jolla hyökätä hallitusta vastaan.

Pari viikkoa sitten hallituspuolueet kuittailivat toisilleen valtuustojensa syyskokouksissa. Aiemmin marraskuussa väännettiin metsistä.

Samalla hallitus on keskittynyt käymään sisäisiä taistojaan.

Pari viikkoa sitten hallituspuolueet kuittailivat toisilleen valtuustojensa syyskokouksissa. Aiemmin marraskuussa väännettiin metsistä.

Ajankohtaisten kinasteluiden vaikutusta puolueiden kannatukseen on usein vaikeaa arvioida. Kinastelut saattavat tehdä oppositiopuolueista houkuttelevamman tuntuisia, mutta eivät ne välttämättä suoraan syö hallituspuolueidenkaan kannatusta. SDP:n ja keskustan kannatuksissa oli tällä mittausjaksolla hienoista piristymistä.

Keskustalle tällainen sahaaminen mittauksissa on tosin tuttua: kuntavaalikevään piikkiä lukuunottamatta puolue on liikkunut pitkään yli 11 mutta alle 13 prosentin lukemissa.

Mittausjaksolla on käyty vilkasta keskustelua myös rajaturvallisuudesta ja turvapaikanhakijoista - sekä yhä enenevissä määrin myös koronasta. Molemmissa teemoissa perussuomalaiset ovat profiloituneet omannäköistensä ratkaisujen kannattajina.

Puolueen nousu kakkossijalle ja 18,7 prosentin kannatus on puheenjohtaja Riikka Purralle hyvä uutinen. Mitattu kannatus on toistaiseksi korkein Purran kaudella.

Tutkimus summasi, että "pitemmän aikavälin tarkastelu vihjaa vihreiden imagon olevan heikompi kuin pitkään aikaan".

Yle julkaisi pari viikkoa sitten tietoja puoluebarometrin niin kutsutusta imago-osuudesta, jolla puolueet selvittävät omaa vetovoimaansa suomalaisten keskuudessa.

Lähes kaikki politiikan mittarit kulkevat usein omilla tavoillaan samaan suuntaan: Kokoomuksen imago oli huippuhyvissä lukemissa ja noussut merkittävästi keväästä. SDP oli edelleen monessa suhteessa hyvällä tasolla, mutta korona-ajan huippulukemista oli jääty.

Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten imagot olivat kutakuinkin ennallaan.

Kylmintä kyytiä barometri antoi vihreille. Tutkimus summasi, että "pitemmän aikavälin tarkastelu vihjaa vihreiden imagon olevan heikompi kuin pitkään aikaan". Puolueella arvioitiin olevan taitamattomimmat johtajat, sitä pidettiin ylimielisenä ja sen arvioitiin toimivan suomalaisten etujen vastaisesti.

Heikompi kuin pitkään aikaan on myös puolueen kannatus. 10,1 prosentin suosio on ikävä viesti puheenjohtajan sijaiselle Iiris Suomelalle, jonka olisi innostettava puolue muutenkin sille vaikeisiin aluevaaleihin.

Vihreät kehuvat taustakeskusteluissa, että huonon kuntavaalituloksen jälkeen puolueessa on käyty paljonkin keskustelua ja pohdittu, mitä tehdä toisin. Puoluekannatusmittaus vihjaa, että keskusteluja on syytä jatkaa. Viimeksi näin matalalla on oltu vuonna 2015.

Voit keskustella aiheesta 3.12. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Ylen kannatusmittaus: Perussuomalaiset ohitti SDP:n, vihreät vajosi lähelle 10 prosentin rajaa

Ylen puoluekannatusmittaus: Miten suomalaiset äänestäisivät, jos vaalit pidettäisiin nyt?