Teho-osaston hoitaja Maria Sillanpää sanoo, että moni rokottamaton yhä vähättelee vakavan koronataudin mahdollisuutta. Jos se osuu omalle kohdalle, leikki on kaukana.

Maria Sillanpään mukaan koronapotilaan tehohoidossa ei ole kyse mistään levollisesta loikoilusta. Näky voi olla karu, kun tajuton potilas kamppailee hengityskoneessa elämästään. Kuva: Patricia Bertenyi / Tyks

Meilahden sairaalassa Helsingissä koronapotilaiden teho-osastolla työskentelevä Maria Sillanpää sanoo, että moni suhtautuu edelleen vähätellen vakavan koronataudin mahdollisuuteen.

-?Ajatellaan, että jos sairastun, niin kyllä ne minut sitten hoitavat.

Lue lisää: Tällainen oli rokottamattoman koronapotilaan hämmentynyt reaktio, kun hän pääsi pois teho-osastolta - sairaanhoitaja kertoo tuoreen esimerkin

Sillanpää sanoo, että usea tehohoidosta selvinnyt potilas on jälkikäteen todennut, ettei ollut ottanut koronarokotusta, koska oli ajatellut, että "olen niin hyvässä kunnossa, etten varmaan tartuntaa saa" ja "en ollut sairastanut aiemmin mitään flunssia".

-?Sitten he ovatkin täällä. Korona ei ole mikään pikkuflunssa, Sillanpää painottaa.

Lue lisää: Koronapotilaiden teho­hoito­tarve paukahti yli kipu­rajan -?"Joka päivä vaikeampaa"

Suurin osa tehohoitoon joutuneista koronapotilaista on vähän iäkkäämpiä tai sellaisia, joilla on taustalla jokin perussairaus. Lähes 40 prosenttia tehohoitopotilaista on kesän jälkeen ollut kuitenkin alle 50-vuotiaita, ja heistä osa perusterveitä.

Selvästi suurin osa on rokottamattomia. Tilanne turhauttaa Sillanpäätä ja monia muita teho-osastohoitajia läpi Suomen.

Maria Sillanpää työskentelee teho-osastohoitajana Meilahden sairaalassa Helsingissä. Kuva: Maria Sillanpään kotialbumi

-?Kun olisi helppo - ja kansalaisille vielä ilmainen - keino, jolla pystyttäisiin välttämään iso osa vakavista sairastumisista. Lääke olisi olemassa, mutta ihmiset eivät suostu sitä ottamaan. Se harmittaa! Mikä saa ihmiset ottamaan sellaisen riskin?

Potilaan rokotustilanne kirjataan ylös tilastointia varten.

-?Se ei itse potilaan hoitoon vaikuta, onko hän rokotettu vai ei. Kaikki pitää hoitaa. Mutta eihän siltä ajatukselta voi aina välttyä, olisiko tämäkin tehohoitojakso voitu välttää, jos potilaan rokotussuoja olisi ollut kunnossa, Sillanpää sanoo.

Jos potilas on puhekunnossa teho-osastolta lähtiessään, hänen kanssaan saatetaan käydä keskustelu, miksi koronarokotukset ovat jääneet ottamatta.

-?Emme kuitenkaan syyllistä ketään. Kyllä potilas usein kantaa ne itsesyytökset omilla hartioillaan, Sillanpää sanoo.

Sillanpää sanoo, että jos se vain olisi mahdollista, jokaisen suomalaisen pitäisi päästä yhdeksi päiväksi katsomaan omin silmin koronapotilaiden hoitoa teho-osastolle.

-?Voisi olla silmiä avaava kokemus, millaista se on, kun joutuu koronan takia tehohoitoon. Se voisi olla monelle karu näky, mitä tarkoittaa, kun potilas makaa tajuttomana hengityskoneessa ja suoneen menee useita eri lääkkeitä, Sillanpää kuvaa.

Suomessa ei tällaisia kuvia juuri nähty epidemian alkuvaiheessa. Se saattoi antaa monelle liian silotellun kuvan koronapotilaiden tehohoidosta. Kuva: Patricia Bertényi / Tyks

Sillanpäätä myös harmittaa sairaanhoitopiirien epidemian alkuvaiheessa tekemä linjaus, ettei koronatehoilta näytetty kuvia julkisuudessa samalla tavalla kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa.

-?Olisiko rokotekattavuus täällä nyt korkeampi, jos olisi näytetty kuvia, mitä koronan tehohoito tarkoittaa?

Sillanpää on yli 1,5 vuotta kestäneen koronaepidemian aikana nähnyt tehohoidossa monenlaisia koronapotilaita, joista osa on ollut äärimmäisen sairaita.

Nyt töitä tehdään ihan eri resursseilla kuin epidemian alkuaikana keväällä 2020. Silloin henkilökuntaa siirrettiin runsain mitoin tehohoitoon muista toiminnoista.

Maria Sillanpää sanoo, että moni kollega on uupunut kovassa paineessa ja kiireessä. Kuva: Maria Sillanpään kotialbumi

Pitkän rauhallisemman vaiheen jälkeen koronapotilaiden tehohoitotarve alkoi selvästi kasvaa marraskuun alussa, ja kriittisenä pidetty 50 koronatehohoitopotilaan raja meni rikki viime viikolla.

Keskiviikkona Suomessa oli 52 koronapotilasta tehohoidossa. Jos tehohoitoa tarvitsevien potilaiden määrä vielä nousee, sairaaloissa joudutaan järjestelemään toimintoja uudelleen.

Sillanpää sanoo, että Meilahden sairaalan teho-osastolla on 26 tehohoitopaikkaa. Ne on jaettu kolmeen osastoon, joista kaksi on covid-potilaiden käytössä. Välillä on hetkellisesti ollut jokainen paikka käytössä.

-?On tosi kova paine pitää paikkoja auki. Käytännössä meillä ei ole 26:ta paikkaa käytössä. Vaikka koronapuolella olisi vapaita paikkoja, sinne ei voida tuoda "puhtaalta" puolelta esimerkiksi syöpäpotilasta, Sillanpää sanoo.

Koronapuolella lisärasitteeksi tuo potilaiden pidempi ja raskaampi hoito. Onnettomuuden tai leikkauksen jälkeen potilas on tehohoidossa keskimäärin 2-3 vuorokautta, koronan takia keskimäärin 11 vuorokautta, osa vieläkin pidempään.

-?Yksi ja sama potilas työllistää pitkään. Koronapotilaalla on myös paljon hoitotoimia, jotka vaativat paljon työvoimaa, Sillanpää sanoo.

Koronapotilaan kääntämiseen voidaan tarvita lääkärin ohella kuusikin hoitajaa. Kuva: Patricia Bertényi / Tyks

Sillanpää sanoo, että esimerkiksi koronapotilaan kytkemiseen hengityskoneeseen tarvitaan 2-3 hoitajaa ja 2 lääkäriä, ja kun happeutumishäiriössä koronapotilasta makuutetaan vatsallaan, potilaan kääntämiseen voidaan tarvita lääkärin ohella kuusikin hoitajaa.

-?Teho-osastolla voi olla kymmenenkin koronapotilasta, joista kolmea saatetaan makuuttaa vatsallaan. Siinä käännetään ensin ensimmäinen potilas, sitten toinen ja kolmas ja siinä välissä saatetaan kytkeä neljäs potilas hengityskoneeseen ja niin edelleen, Sillanpää kuvaa.

-?Koronapotilaan tehohoitoa ei voi verrata "puhtaan" puolen tehohoitoon. Koronapuolella potilas pitää eristää, ja lisäksi koronapotilaan hoito eristysvaatteissa ja -tiloissa on muutenkin fyysisesti raskasta.

Silti koronapuolen resurssit ovat nykyään samat kuin "puhtaalla" puolella. Se on tarkoittanut sitä, että työpäivät ovat pidentyneet ja tauot lyhentyneet.

-?13 tuntia koronateho-osastolla on aika pitkä setti.

Koronatilanne on saanut aikaan myös sen, että uusien työntekijöiden koulutus ja perehdytys ovat jääneet pahasti jälkeen. Ei ole ollut aikaa eikä resursseja.

-?Tehohoitoon uhkaa tulla iso osaamisvaje. Tehohoitoon on tullut paljon hoitajia, jotka ovat joutuneet töihin ilman kunnollista perehdytystä. Teho-osastolle ei voi ottaa ketä tahansa hoitamaan. Vaatii kovaa ammattitaitoa, että voi ottaa yksin vastuun todella vaikeasti sairaasta potilaasta, Sillanpää sanoo.

Sillanpää sanoo pitkän työuransa aikana törmänneensä ensi kerran tilanteeseen, jossa työkaverit vierellä ovat alkaneet uupua ja joutuneet jäämään pitkille sairauslomille.

Hän myöntää kollegoidensa kanssa ajatelleen, eikö koronapandemia koskaan lopu.

-?Onhan tämä todella turhauttavaa. Jos olisimme keväällä 2020 tienneet, että olemme vielä 1,5 vuoden kuluttuakin samassa tilanteessa, kuinka moni olisi jäänyt tätä katselemaan.

Vastikään Husin johdolta tuli viesti, että työtahtia pitää kiristää vielä entisestään.

-?Tunne on sellainen, että on vähän petetty olo. Eihän tässä ole 1,5 vuoteen mitään muuta tehtykään kuin venytty ja joustettu.