Ikääntyneisiin kohdistuu yhä enemmän taloudellisia huijauksia. Varsinkin läheisten tekemä taloudellinen kaltoinkohtelu jää usein piiloon. Uhrit vaikenevat koska häpeävät huijatuksi tulemista.

Se on turhaa, sanoo Mummonmarkan vartijat -hankkeen projektiasiantuntija Erja Ronkainen.

- Huijaaminen on huijareiden työtä, ja he ovat siinä varsin hyviä. Ei siis pidä hävetä, vaan tietää mitä tehdä, sanoo Ronkainen.

Pian päättyvässä hankkeessa Ronkainen ja työparinsa, projektiasiantuntija Pirjo Laveri ovat tehneet työtä kolme vuotta työtä asian tekemiseksi näkyväksi muun muassa jakamalla eri puolilla maata tietoa siitä, miten petoksiin voi varautua ja mitä niiden satuttua voi tehdä.

Poliisin mukaan yli 65-vuotiaisiin kohdistuvat petosrikokset ovat lisääntyneet selvästi jo monen vuoden ajan. Tilastot kertovat silti vain jäävuoren huipusta, sanoo Ronkainen.

Kun kyse on läheisten tekemästä taloudellisesta kaltoinkohtelusta, uhri pelkää välien katkeamista ja usein myös sitä, että tekijälle - usein hänen aikuiselle lapselleen - tulee seuraamuksia.

- Apua hakiessa harvoin painostetaan rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin, jos uhri ei sitä itse halua, vaan halutaan saada kierre katkaistua, sanoo Ronkainen.

Väkivallan uhan alla eläminen on raskasta

Läheisten taloudellisen kaltoinkohtelun tunnistaa siitä, että uhri tulee tehneeksi taloudellisia ratkaisuja, joita ei haluaisi. Niihin ajaa fyysisen tai henkisen väkivallan uhka.

Skaala on laaja. Kauppareissuissa auttava voi käyttää maksuvälinettä väärin tai jättää vaihtorahat palauttamatta. Toisessa ääripäässä läheinen muuttaa ikäihmisen luokse ja valtaa asunnon hiljalleen - pahimmillaan niin, ettei ikääntynyt enää pysty siellä asumaan.

- Henkinen kuorma voi olla yhtä suuri, oli taloudellinen menetys millainen vain. Väkivallan uhan alla eläminen on aina uhrille raskasta, sanoo projektiasiantuntija Erja Ronkainen.

Uhria painaa usein voimakas häpeä siitä, että näin käy omassa perheessä. Yleensä apua haetaankin vasta, kun tilanne on jatkunut jo pitkään.

- Koskaan ei ole liian aikaista tai myöhäistä hakea apua, sanoo Ronkainen.

Huijari käyttää hyväkseen hätääntynyttä

Riskistä joutua tuntemattoman huijatuksi on monella hyvin tiedossa, mutta silti huijarit onnistuvat usein tavoittamaan uhrin tämän ollessa heikoimmillaan.

Taloudellista hyötyä haetaan joko lupaamalla jotain suurta ja hyvää tai saamalla tämä hätääntymään ja tekemään kiireessä hätiköidyn ratkaisun, josta huijari hyötyy.

Ronkainen neuvookin, että maltti on valttia ja ennen päätöstä pitäisi pysähtyä miettimään, onko kyseessä todellinen tilanne.

Muutenkin huijauksiin voi varautua etukäteen, vaikka ajatus tuntuisikin ikävältä. Pankin nostorajoitukset ovat hyvä keino ja maksuvälineistä huolehtiminen tärkeää. Tunnuksia ei myöskään pidä antaa mihinkään, jos ei ole varma niiden oikeasta käytöstä. Ei edes läheisille.

Ikäihmisille on tehty myös Turvaa rahasi -opas taloudelliselta kaltoinkohtelulta ja huijauksilta suojautumiseksi. Se löytyy netistä hankkeen sivuilta.

Jos kuitenkin joutuu huijatuksi, on tärkeää etsiä itselle sopivaa tukea. Jollei ole valmis hakemaan konkreettista apua omalla nimellään, voi ottaa yhteyttää auttaviin puhelimiin, mistä apua saa anonyymisti.

Lähisuhdeväkivaltaan apua löytyy omasta kunnasta. Turvallisen vanhuuden puolesta työtä tekevä Suvanto-yhdistys auttaa ikääntyneitä kaltoinkohtelutapauksissa, ja apua saa myös THL:n maksuttomasta Nollalinja-puhelinpalvelusta vuorokauden ympäri numerossa 080 005 005.

Käytännön toimia ovat yhteydenotto korttien sulkunumeroon ja rikosilmoitus poliisille.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun torstaihin 2.12. kello 23:een saakka.