Koronavirus leviää rajusti, tuorein tartuntaluku on 1570.

Hallitus kertoi tiistai-iltana yrittävänsä hidastaa viruksen leviämistä niin, ettei paikkoja vielä tarvitsisi sulkea kokonaan.

Merkittävimmät kiristykset liittyvät niin sanottuihin "kohtalaisen tartuntariskin" tapahtumiin ja toimiin. Sellaisia ovat muun muassa sisäliikunta, messut tai ulkona järjestettävät urheilutapahtumat, joissa ei ole merkittyjä istumapaikkoja.

Käytännössä se tarkoittaisi koronapassin käyttön laajentamista esimerkiksi ryhmäliikuntaan tai muihin harrastustiloihin.

Koronapassin käytössä olisi sama logiikka kuin nyt ravintoloissa: teatterin tai joogasalin asiakasmäärää tai aukioloa ei tarvitsisi rajoittaa, jos sen pitäjä edellyttää osallistujilta koronapassia.

Välttämättömiin ja lakisääteisiin palveluihin, kuten ruokakauppoihin, apteekkeihin, terveydenhuoltoon tai kirjastoihin koronapassia ei ole mahdollista laajentaa.

1. Avit päättävät konkreettisista rajoituksista

Täsmälliset ratkaisut tehdään leviämisvaiheen aluehallintovirastoissa.

Ylilääkäri Mikko Pietilä Varsinais-Suomen aluehallintovirastosta kertoo Ylelle keskiviikkona, että sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirjettä vielä odotetaan.

Pohjois-Pohjanmaan aluehallintovirasto tiedotti kuitenkin jo keskiviikkona, että alueella sisätiloihin valmistellaan yli 20 hengen kokoontumisrajoitusten kieltoa paikoissa, joissa koronapassia ei ole käytössä.

- Aluehallintovirasto huomioi myös sosiaali- ja terveysministeriön uuden ohjauskirjeen sen saatuaan, Pohjois-Pohjanmaan aluehallintovirasto toteaa.

Lisäksi aikaisintaan ensi viikon alussa Pohjois-Pohjanmaalle on tulossa voimaan laajempia asiakas- ja toimintatilojen rajoituksia.

Mitä eri puolille Suomea eli leviämisvaiheen alueille tulevat rajoitukset ovat, siitä saa osviittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päivitetystä riskiarviosta.

THL:n mukaan kohtalaisen tartuntariskin paikoissa kyse olisi muun muassa ulkona järjestettävistä massakonserteista ja urheilutapahtumista, joissa ei ole määriteltyjä istumapaikkoja, yli kymmenen ihmisen kuoroista, joukkueurheilusta sekä sisäliikuntapaikoista ja ryhmäliikunnasta.

Rajoitukset eivät välttämättä tarkoita, että tiloja suljettaisiin tai toimintaa kiellettäisiin kokonaan, painottaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Oona Mölsä.

- Velvoitetaan esimerkiksi järjestemään toiminta ja tilat niin, että lähikontaktin riski on todellisuudessa mahdollista ehkäistä. Lähikontaktin välittäminen voi edellyttää terveysturvallisuustoimia eli rajaamaan asiakasmäärää, Mölsä sanoo.

Koronapassilla asiakasmäärien rajoitukset voi välttää.

Koronan leviämisvaiheessa on Rovaniemen kaupungin ja Ahvenanmaan maakunnan lisäksi 14 sairaanhoitopiiriä.

2. Etätyösuositus alueille, joissa korona leviää

Hallitus linjasi tiistaina myös valtakunnallisesta etätyösuosituksesta.

Etätyön tekemistä suositellaan koronan leviämisalueilla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Hallitus hyväksyy periaatepäätöksen torstaina.

3. Rokotuspakko käyttöön ensi vuonna hoitoalan työntekijöille?

Hallitus pyrkii antamaan eduskunnalle ensi viikolla esityksen, jolla yritetään ehkäistä terveydenhuollon henkilökuntaa tartuttamasta koronavirusta potilaisiin.

Työnantajalla olisi velvollisuus huolehtia, ettei henkilöstö aiheuta hoidettaville tartuntavaaraa. Osana terveysturvallisuutta olisivat rokotukset.

Toteutus siirtyisi ensi vuoden puolelle, sillä lakiluonnoksessa esitetään kuukauden siirtymäaikaa, jotta rokottamaton henkilökunta saisi mahdollisuuden rokotteiden ottamiseen.

• Kiuru haluaa laajentaa koronapassin käytön työpaikoille - lakiesitys hoitohenkilökunnan rokotuksista eduskuntaan lähiaikoina

4. Turvallisten matkustusmaiden lista jää historiaan

Suomeen on toistaiseksi päässyt matkustamaan ilman tuplarokotusta tai koronapassia, jos saapuu niin sanotun vihreän listan maista, joissa koronan tartuttavuusluku on alle 25.

Listaan on kuulunut muun muassa Australia, Etelä-Korea, Hongkong, Kanada ja Uusi-Seelanti.

Tästä erioikeudesta hallitus kaavailee nyt Ylen tietojen mukaan luopuvansa.

Kaikilta Suomeen matkustavilta edellytetään turvallisten maiden listasta luopumisen jälkeen joko koronapassi tai siihen verrattavat rokotustodistukset, kaksi koronatestiä tai sairastettu koronatauti.

EU-komissio on ehdottanut vihreiden maiden listasta luopumista Euroopan laajuisesti vuodenvaihteeseen mennessä.

5. Testaukseen tehoa pikatesteistä, mutta kuka ne maksaa?

Koronatestaamisen määrä romahti syksyllä, koska testaamisstrategiassa vähennettiin lieväoireisten lasten ja kahteen kertaan rokotettujen pääsyä testeihin.

Taustalla on resurssipula.

Testaaminen kuormittaa terveydenhuollon henkilöstöä . Esimerkiksi kouluterveydenhuollon työntekijöiden valjastaminen koronatesteihin saattaa olla pois koululaisten terveystarkastuksista tai hammashuollosta.

Hallitus haluaa helpottaa testiin pääsemistä, mutta sama kysymys on jälleen edessä.

THL on ehdottanut ratkaisuksi kotona tehtävien pikatestien eli antigeenitestien käyttöä. Jos niitä aletaan tehdä laajamittaisesti, pitää ratkaista maksavatko ihmiset ne omasta pussista vai korvaako yhteiskunta ne.

• Kynnys koronatestiin on korkealla, vaikka epidemia jyllää: 10 minuutin pikatestit voisivat ratkaista testauksen ongelmia, sanoo THL

6. Hätäjarru käyttöön joulukuussa, jos ei muu auta

Jos korona jatkaa rajoituksista huolimatta leviämistä ja sairaalat kuormittuvat nykyiseen tahtiin, vihoviimeiseksi keinoksi hallitus on varannut niin sanotun hätäjarrun vetämisen.

Se tarkoittaisi, että nyt voimassa olevat rajoitukset tulisivat voimaan sellaisenaan, eikä niitä voisi kiertää koronapassilla.

• Hallitus linjaa koronan hätäjarrusta ja rajoitusten jatkosta pahentuvassa tautitilanteessa

Hallitus voisi ohjata aluehallintovirastoja muun muassa yleisötilaisuuksien, harrastustilojen tai ravintoloiden sulkemisesta ja ottaa käyttöön poikkeusoloissa myös valmiuslain.

Tämä taas mahdollistaisi elinkeinotoiminnan, kuten ravintoloiden sulkujen lisäksi liikkumisrajoituksia, mikäli ne katsottaisiin koronatilanteen hillitsemien takia välttämättömiksi.

Ennen kuin hätäjarru voidaan ottaa käyttöön, muiden rajoitusten vaikutusta pitää seurata kahden viikon ajan. Toisin sanoen, järeämmät rajoitukset voisivat tulla voimaan aikaisintaan joulukuun puolivälissä.