Yritysmaailmasta tuttu kasvuhakuinen startup-ideologia valtaa alaa uskonnollisissa yhteisöissä Suomessa.

Startup-henkiset seurakunnat haluavat kasvaa mahdollisimman nopeasti ja tehdä asioita uudella tavalla.

Kun vasta perustettu startup-yritys tavoittelee yrityksen kasvua kiihtyvällä myynnillä, niin seurakunta pyrkii nopeasti kasvattamaan seurakunnan kokoa eli jäsenmäärää: myyntituotteena on tällä kertaa evankeliumi.

Kysymys on myös seurakuntien toimintatapojen uudistamisesta. Vanhat tavat ja raamit eivät kiinnosta etenkään nuoria.

Uudet, pienet ja rennoiksi itseään markkinoivat seurakunnat haluavat tarjota perinteisen kirkon ja seurakunnan tilalle pienen yhteisön, jossa voi olla samanhenkisten seurassa.

Yritysmaailmasta tuttuja termejä ja ajatusmalleja käytetään etenkin vapaissa valtion kirkosta erillisissä suunnissa kuten helluntai- ja vapaaseurakunnissa.

Loft-seurakunta on yksi monista uusista uskovien yhteisöistä

Suomeen on perustettu viime vuosina kymmeniä uusia seurakuntia, joista helluntailaisia startup-seurakuntia on kymmenkunta. Yksi tällainen on Joensuuhun vuosi sitten perustettu Loft-seurakunta.

Viiden perheen, kymmenen alle 40-vuotiaan nuoren aikuisen pyörittämä seurakunta on nyt toinen helluntaiseurakunta kaupungissa. Loft haluaa kasvaa ja kertoo toimivansa ketterästi. Seurakunta kertoo, että ei tee jäsenhankintaa ollenkaan. Mutta seurakunta on aktiivinen ja panostaa paljon sosiaalisen mediaan.

- Meillä on hyvä startup-pöhinä. Teemme paljon uutta ja kokeilemme. Jos joku asia ei toimi, niin voimme reagoida nopeasti ja käännämme suunnan, kertoo yksi perustajista Juha-Matti Laasonen.

Tällä hetkellä Loft-seurakunnassa on tarjolla jumalanpalveluksen lisäksi miesten ja naisten iltoja sekä opiskelijailtoja.

Teologian tutkija Rony Ojajärvi: "Vaarana on seurakuntien politisoituminen"

Talousajattelun ja -retoriikan liittäminen uskontoon ei ole uutta, vaan sillä on pitkät perinteet kirkkohistoriassa. Mutta myös omat seurauksensa.

- Jotkut seurakunnat voivat muuttua esimerkiksi oikeistolaisemmiksi, jos siellä ajatellaan yritysmaailman kautta ja käsittein. Toisaalta talousretoriikka on myös tapa kutsua ihmisiä seurakuntaan, koska taloudellinen kieli on usein tuttua ja se antaa kuvan menestyvästä seurakunnasta, jossa voi myös itse menestyä, toteaa teologian tutkija Rony Ojajärvi Itä-Suomen yliopistosta.

Myös yksi Loft-seurakunnan perustajajäsenistä on poliitikko, kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Jenni Laasonen.

Pitkään kuntapolitiikassa mukana ollut Laasonen ei ole noussut esiin kärjekkäillä poliittisilla ulostuloilla vaan häntä voisi luonnehtia maltilliseksi toimijaksi.

Laasonen pitää seurakuntaa ja politiikkaa kahtena erillisenä asiana, vaikka yhdistäviäkin tekijöitä löytyy.

- Miksi olen politiikkaan lähtenyt on halu tehdä hyvää ja vaikuttaa ihmisten ja perheiden hyvinvointiin ja sama seurakunnan perustamisessa että koen, että olemme täällä tekemässä hyvää Joensuun parhaaksi.

Loft-seurakunnalla on näyttävät, juuri saneeratut tilat Joensuun teollisuusalueella vain muutaman kilometrin päässä keskustasta. Korkeaan tilaan kokoonnutaan rukoilemaan ja saunomaan tai vaikka pelaamaan biljardia.

Viidestä perustajaperheestä neljä asuu Joensuussa ja yksi Tampereella. Mukana toiminnassa on opiskelijoita, yrittäjiä, kotiäitejä ja virkamiehiä ja -naisia.

- Me perheet kannamme vastuun seurakunnan toiminnasta ja rahoituksesta. Maksut ja laskut lankeavat viime kädessä meille. Siksi esimerkiksi vuokraamme näitä tiloja.

Toki pyrimme löytämään tukea, ja tulevaisuudessa tavoitteemme on auttaa muita ja mahdollisesti laajentua, toteaa Juha-Matti Laasonen.

Kansainvälistyminen kuuluu usein startup-yritysten tavoitteisiin, mutta Loft-seurakunta ei ulkomaille tähyä.

Startup-seurakunnat ovat osa helluntaikirkon lähetystyön strategiaa

Loft-seurakunta on yksi noin kymmenestä helluntaikirkon startup-seurakunnasta, joita on perustettu esimerkiksi myös Kuopioon, Poriin ja Hämeenlinnaan. Mukaan luetaan myös Vantaan Kivistössä toimiva Credo-seurakunta, joka järjestää esimerkiksi startup-jumalanpalveluksia. Tarjolla on seurakuntakulttuuria nuorille jäsenille.

Suomen helluntaikirkon 2015 alkanutta laajentumista on kirkon sisällä verrattu elintarvikeketju Lidliin, jonka myymälät näyttävät samalta, mutta niiden toimintaympäristössä voi olla eroja.

Kirkon sisällä on nyt kuitenkin ajatuksia luopua kasvuyritykseen vertautuvasta startup-termistä.

- Olemme tulleet siihen tulokseen, että startup ei ole hyvä termi seurakuntiin liittyen, ja pyrimme siitä eroon, toteaa Riku Turunen. Hän vastaa Suomen helluntaikirkossa uusien seurakuntien perustamisesta ja toimii muun muassa Loft-seurakunnan tukihenkilönä.

Suomen helluntaikirkolla on startup-työryhmä, joka auttaa uusien seurakuntien perustamisessa. Sen tavoitteena on seurakuntien ketjuttaminen niin, että samalla paikkakunnalla voisi toimia useita helluntaiseurakuntia.

Turusen mukaan tavoitteena on myös, että uuden seurakunnan perustaneet säilyisivät Suomen helluntaikirkon alla, eivätkä eroaisi siitä.

- Näiden seurakuntien oppi on sama, mutta jumalanpalveluskulttuurit eroavat toisistaan.

Uuden seurakunnan perustaminen jo rekisteröidyn uskonyhteisön nimiin on helpompaa kuin uuden rekisteröiminen, joka vaatii vähintään 20 täysi-ikäistä henkilöä.

Ihmiset hakeutuvat vapaisiin ja itselle sopiviin kupliinsa myös seurakunnissa

Seurakuntien jakautuminen pienemmiksi yksiköiksi ja uusien uskonyhteisöjen perustaminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Se on tullut tutuksi myös luterilaisen kirkon puolella, jossa on syntynyt seurakunnan sisälle erilaisia ja erillisiä uskonyhteisöjä.

Kysymys on tutkijan mukaan yhteiskunnassa meneillään olevasta postmodernista ilmiöstä, jossa ihmisen individualismi ja vapaus korostuu.

- Tällainen liikehdintä on tutkimusten mukaan tuttua luterilaisen kirkon puolella. Nuoret kokevat, että vahvat rakenteet ja opit omaava kirkko, johon suurin osa kansasta kuuluu, saattaa rajoittaa heidän uskoaan. Ihmiset siten etsivät sellaista pientä uskonyhteisöä, jossa heidän ajatteluaan ei liikaa rajoiteta.

- Enemmän ihmiset individualistisesti yrittävät löytää sellaista yhteisöä, jossa he kokevat olevansa tarpeeksi pienessä yhteisössä, jossa heitä ei liikaa rajoiteta heidän ajatteluaan.

Erilaiset uudet vapaamuotoiset uskonyhteisöt houkuttelevat nuoria. Yksi esimerkki tästä on muusikko Justin Bieber, joka on julkisuudessa tuonut vahvasti esiin kuuluvansa helluntailaiseen Hillsong-seurakuntaan.

Kaikkiaan Suomessa toimii yli 260 helluntaiseurakuntaa ja liikkeeseen kuuluu noin 50 000 jäsentä.

Suomen helluntaikirkko on suomalaisten helluntaiseurakuntien kattojärjestö, johon kuuluu noin 80 seurakuntaa.

Lue lisää:

Rokkaava citykirkko puree nuoriin aikuisiin Seinäjoella

Nuoren avioparin perustama Houm-kirkko täyttää jo viisi vuotta ja laajentaa - vastuu ja ihmisten luottamus pelottaa, mutta samalla palkitsee