Tänään on vuoden kohokohta, ainakin kirjanystävien mielestä. Illalla ratkeaa, ketkä ovat tämän vuoden Finlandia-voittajat.

30 000 euron arvoiset palkinnot jaetaan kolmessa kategoriassa: lasten- ja nuortenkirjallisuus, tietokirjallisuus ja kaunokirjallisuus. Esiraadit ovat tehneet valtavan työn, sillä he ovat valinneet jokaiseen ryhmään kuusi ehdokasta.

Lopullisen valinnan voittajasta tekee "Finlandia-diktaattori". Nimitys on osuva, sillä valitsijalla on täysi mielivalta valita voittaja. Tänä vuonna tuossa vaikeassa ja vastuullisessa tehtävässä ovat elokuvaohjaaja Zaida Bergroth (kaunokirjallisuus), toimitusjohtaja Katri Makkonen (tietokirjallisuus) ja futuristi, tietokirjailija Perttu Pölönen (lasten- ja nuortenkirjallisuus).

Valitsijat ovat yleensä tunnettuja ihmisiä elämän eri saroilta. Kunniatehtävää ei kuitenkaan kannata kadehtia, sillä tehtävä on vaativa, miltei mahdoton. Miten kirjallisuutta tai taidetta voi laittaa paremmuusjärjestykseen? Miten suoda yhdelle suuri palkintosumma, kun tietää kirjailijoiden alati heikkenevän tulotason?

Vaikein tehtävä lienee Perttu Pölösellä, jonka täytyy tehdä valinta pienten lasten kuvakirjojen, lorujen ja vaikeita aiheita käsittelevien nuorten romaanien kesken.

Tekstejä on mahdoton verrata toisiinsa ja monissa teoksissa täytyy ottaa huomioon kuvan ja sanan suhde. Tehtävä on erityisen haastava, koska kirjoja ei ole kirjoitettu tai kuvitettu alle kolmikymppisille futuristeille. Pölösen on valintaa tehdessä eläydyttävä eri kohderyhmiin ja ehkä myös muisteltava omaa lapsuuttaan.

Tässä ovat lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat - mukana kirjoja luontokadosta, karhun kohtaamisesta ja panseksuaalisuudesta

Myös tietokirjallisuudessa ehdokkaiden joukko on usein hyvin erilainen. Tänä vuonna kuuden ehdokkaan mukaan mahtuu tietoa esimerkiksi ruuan historiasta, Yhdysvalloista ja nykymusiikista.

Osassa kirjoista kuvituksella on tärkeä rooli, osassa taas ratkaisee pelkästään tekstin selkeys ja ymmärrettävyys. Kaikki ehdokaskirjat auttavat ymmärtämään maailmaa paremmin - vain näkökulmat vaihtelevat aina henkilöhistoriasta arkiseen kuluttamiseen. Aiheiden kirjo on tuskin ongelma valinnan tekevälle Katri Makkoselle, sillä entisenä toimittajana hän on varmasti kiinnostunut kaikista aiheista.

Tässä ovat tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat - mukana teokset kuluttamisesta, nykymusiikista ja ruokahistoriasta

Kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan valinta alkaa vaikuttaa helpolta hommalta edellisten rinnalla. Vuodesta 1993 lähtien ehdolla on saanut olla vain romaaneja, joten tekstien vertailemisen pitäisi olla vaivatonta.

Paitsi tänä vuonna.

Kaikki kuusi ehdokaskirjaa ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi Marjo Niemen Kuuleminen koostuu monologimaisista kirjeistä, Rosa Liksomin romaani on kirjoitettu murteella ja Jukka Viikilän Taivaallisen vastaanoton kohdalla voi kysyä, onko se edes romaani perinteisessä mielessä.

Lisäksi valinnoissa painavat myös ulkokirjalliset seikat. Voiko palkinnon antaa kirjailijalle, jolla on jo Finlandia-palkinto plakkarissaan? Tänä vuonna puolella kaunoehdokkaista on voitto jo entuudestaan. Entä jos tuntee ehdokkaita - Suomi on pieni maa, ja etenkin kulttuuripiireissä melkein kaikki tuntevat toisensa jollain tapaa.

Järjellä voittajan valitseminen on hankalaa, eikä ulkokirjallisia asioita kannata miettiä. Siksi lähes ainut tapa tehdä valinta on käyttää tunnetta, fiilistä. Kiinnostavaa nähdä, mikä romaani osuu ja uppoaa Zaida Bergrothiin.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julki - puolet ehdokkaista on voittanut Finlandian jo aiemmin, katso koko lista

Mielivaltaisuus lisää jännitystä

Finlandia-palkintoa on usein kritisoitu juuri siitä, että valitsijoilla on liikaa valtaa. Monissa muissa palkinnoissa voittajan päättää asiantuntijaraati.

Sattumanvaraisuus ja mielivalta ovat kuitenkin kiehtovia. Niillä luodaan jännitystä. Voittajien selvittyä on mukava olla samaa mieltä diktaattorien kanssa, tai sitten marmattaa, miten taas voittivat aivan väärät kirjat. Kirjat nousevat puheenaiheeksi edes hetkeksi, ja se on hyvä asia.

Suomen merkittävimmän ja rahallisesti arvokkaimman kirjallisuuspalkinnon voittaminen lisää väistämättä myös kirjan myyntiä. Ei ole sattumaa, että Finlandiat jaetaan juuri ennen joulua. Se on nykyisin ainut aika, kun kirjakaupoissa nähdään vielä vilskettä.

Mikään myyntiautomaatti Finlandia-voitto ei kuitenkaan ole. Riippuu paljon kirjasta, miten lukeva kansa ostaa sitä. Joululahjaksi on helpompi ostaa perinteinen lukuromaani kuin kokeileva, kerronnan rajoja rikkova teos.

Tosin nykyisin pukinkontista löytyy usein pelkkä linkki äänikirjapalveluun. Äänikirjat ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan huikeasti ja monet ovat löytäneet kirjallisuuden nimenomaan audiona. Onkin kiinnostavaa nähdä, onko tulevaisuudessa Finlandia-palkinnoissa oma kategoria äänikirjoille.

Suomessa julkaistaan vuosittain satoja erittäin laadukkaita kirjoja. Valitettavan monet jäävät vaille huomiota, eikä kirjailijoiden ansiokas työ löydä lukijoita.

Finlandia-palkinnot takaavat ainakin kolmelle kirjalle näkyvyyden ja taatun lukijakunnan. Lisäksi kirjailija saa uuden tittelin, joka muistetaan mainita jokaisessa haastattelussa ja uuden kirjan liepeessä.

Finlandia-palkintojuhlaa voi seurata erikoislähetyksessä TV1:ssä ja Areenassa tänään keskiviikkona klo 19 alkaen. Juhlaa seurataan illalla myös nettisivuillaYle.fissä.