Uusi virusvariantti omikron herättää paljon kysymyksiä. Haimme vastauksia yleisön lähettämiin kysymyksiin. Vastaajina johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra ja johtava asiantuntija Jari Jalava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, sekä ulkoministeriön viestintäosasto.

Päivitämme uutista myös uusilla kysymyksillä ja asiantuntijoiden vastauksilla.

Miksi tämä varianttien ryöppy näin yhtäkkiä? Onko voimakkaasti varioiva virus lähtenyt liikkeelle jostakin alun perin melko äskettäin?

Carita Savolainen-Kopra: Omikron-variantti havaittiin Botswanassa 11.11. ja Etelä-Afrikassa muutama päivä myöhemmin.

Miksi Suomessa menee kaksi viikkoa, että tiedetään, onko omikron vai ei? Monissa maissa testi valmistuu viidessä sekunnissa?

Carita Savolainen-Kopra: Omikron-varianttia voidaan alustavasti epäillä SGTF-PCR-testin perusteella. Tämä PCR on käytössä Suomessa esim. lentokentällä otettujen näytteiden analysoinnissa.

Varianttityypin varmistus vaatii sekvensoinnin. Sekvensointi voidaan toteuttaa ns. Sanger-sekvensoinnilla, jonka tulos valmistuu muutamassa päivässä. Koko genomin sekvensointi vie pidemmän ajan. Omikron-varianttia ei tunnisteta viidessä sekunnissa missään maassa.

Onko mahdollista, että omikron tai tuleva variantti onkin "onnenpotku" eli lieviä oireita aiheuttava, helposti leviävä ja laumasuojaa vakavia variantteja vastaan vahvistava?

Carita Savolainen-Kopra: Periaatteessa se on mahdollista, mutta tämän hetkisen tiedon valossa asiaa ei voida vielä tarkemmin arvioida.

Onko etukäteen mahdollista tunnistaa tapoja, joilla se saattaa muuntua, ja näin varautua tarvittaviin rokotteisiin?

Carita Savolainen-Kopra: Tällaista työtä on tehty virusten evoluution ymmärtämiseksi, mutta luonnon ennustaminen on vaikeaa.

Miksi uuden muunnoksen nimi on omikron?

Carita Savolainen-Kopra: WHO:n asiantuntijaryhmä valitsi seuraavan kreikan kielen aakkosen, johon ei liittynyt aiempia mielleyhtymiä.

Toimitus: WHO nimeää uudet havaitut virusmuunnokset kreikkalaisten aakkosten mukaan. Lisäksi ne luokitellaan huolta aiheuttaviin variantteihin, Variants of Concern (VOC), tehostetun seurannan alaisiin variantteihin, Variants of Interest (VOI), sekä seurattaviin variantteihin, Variants Under Monitoring (VUM). Huolta aiheuttavia ovat tähän mennessä olleet alfa, beeta, gamma ja delta sekä uusin omikron. Lisäksi tehostetusti seurattavia variantteja ovat olleet lambda ja myy.

Voiko variantti olla tautina lievempi mutta immunisoivampi?

Carita Savolainen-Kopra: Yksinkertaista vastausta on vaikea antaa. Yleensä voimakkaammat oireet tuottavat paremman vasta-ainesuojan. Toisaalta emme vielä täysin tunne immuunisuojan muodostumista, mikä on vasta-ainesuojan rooli ja mitä lisäsuojaa tuo ns. soluvälitteinen immuniteetti.

Liittyykö HIV jotenkin tähän?

Carita Savolainen-Kopra: Periaatteessa se on mahdollista. Omikronin ajatellaan mutaatioprofiilin perusteella voineen kehittyä kroonista infektiota sairastavassa immuunipuutteisessa henkilössä. Esimerkiksi HIV voi aiheuttaa tällaisen immuunipuutoksen. Viruksen syntymekanismia ei varmuudella tunneta.

Mikä on se tärkein tekijä, että näitä uusia variantteja jatkuvasti sikiää?

Carita Savolainen-Kopra: Virusten luontainen ominaisuus muuntua, kun se kiertää väestössä.

Mitkä ovat uuden koronavariantin aiheuttamat oireet?

Carita Savolainen-Kopra: Alustavan tiedon perusteella väsymys, lihaskipu, päänsärky ja kurkun karheus. Tätä ei laajasti vielä tiedetä.

Antavatko nykyiset rokotteet suojan sitä vastaan?

Carita Savolainen-Kopra: Tätä selvitetään laboratoriotutkimuksilla parhaillaan Etelä-Afrikassa ja rokotevalmistajien keskuudessa.

Miksi lentoja estetään Etelä-Afrikasta virusvarianttin vedoten, vaikka variantti löytyy jo monissa Euroopan maissa ja WHO ei suosi lentokieltoja?

Jari Jalava: Ainoastaan eteläisen Afrikan maissa tiedetään maiden sisäistä omikron-virusmuunnoksen leviämistä. Vastaava ei ole raportoitu Euroopan maista. Euroopan maista on toistaiseksi raportoitu ainoastaan matkailuun liittyviä yksittäisiä tapauksia. Lentokiellot voivat kuitenkin laajentua omikron-virusmuunnoksen levitessä edelleen.

Testataanko kaikki maahantulijat?

Jari Jalava: Eteläisen Afrikan maissa (Etelä-Afrikka, Namibia, Botswana, Zimbabwe, Lesotho, Eswatini (Swazimaa), Mosambik ja Malawi.) oleskelleet ohjataan testeihin. Muuten toimitaan tartuntatautilain väliaikaisten sääntöjen mukaisesti.

Onko rajojen sulkemisilla tai muilla toimenpiteillä tieteellisesti osoitettu vaikutus varianttien tukahduttamiseen tai hidastamiseen?

Jari Jalava: Rajojen sulkeminen henkilöliikenteeltä täydellisesti heti epidemian alkuvaiheessa on todennäköisesti tehokas toimenpide, jolla voidaan ehkä jopa kokonaan estää mikrobin kulkeutuminen maahan hetkellisesti.

Käytännössä tällaista rajojen sulkemista ei voi toteuttaa pitkään. Yksikään maa ei ole nyt käynnissä olevan koronaviruspandemian aikana kyennyt estämään eri virusmuunnosten kulkeutumista alueelleen. Suurin osa maista toteuttaa osittaisen maahantulon rajoittamisen ja erilaisten terveysturvallisuustoimien (testaus, karanteenii ym.) yhdistelmää. Toimilla vähennetään rajan yli maahan tulevia tartuntoja.

Näillä toimenpiteillä on merkitystä, jos maan sisällä on vain vähän tartuntoja, mutta sisäisten tartuntojen kasvaessa rajatoimien merkitys vähenee. Suomi toteuttaa omikron-virusmuunnoksen torjuntaa maahantulopisteillä, koska meillä ei ole havaittu virusmuunnoksen leviämistä maan sisällä.

Tuleeko ulkoministeriö muuttamaan ja/tai kiristämään matkustussuosituksia Euroopassa? Missä tilanteessa?

Ulkoministeriön viestintä: Ulkoministeriön toimivaltaan kuuluvat ainoastaan matkustussuositukset. Päivityksissä huomioidaan THLn suositukset koronaviruspandemian osalta sekä maiden yleinen turvallisuustilanne.

Testauksista vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL. Jokainen maa itse päättää, miten he rajoittavat muiden maiden kansalaisten maahantuloa. Eli suomalaisten maahantulo muihin maihin riippuu kyseisten maiden viranomaisten päätöksistä. Ennen matkaa matkailijan tulee itse selvittää kohdemaan maahantulonrajoitukset.

Lue lisää:

Päivittyvä seuranta: Matalan rokotekattavuuden EU-maat erottuvat koronakuolemissa, Päijät-Hämeeseen ja Kymenlaaksoon yleisörajoituksia

Tutkija näkee uudessa omikronmuunnoksessa huolestuttavia merkkejä - STM:n Puumalainen: Tuskin vaikuttaa kotimaan jouluun

THL: Suomessa tutkitaan kahta omikronepäilyä - sairastuneet määrätty eristykseen

"Hädissään ei ole syytä olla" - asiantuntijat kertovat, miten uuteen omikron-koronamuunnokseen kannattaa suhtautua