Syyttäjän mielestä toimitusjohtaja tilasi murhayrityksen pojaltaan, mutta käräjäoikeus hylkäsi isän syytteen.

Tapausta käsiteltiin Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa Hyvinkäällä. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Teollisuusyrityksen pääluottamusmies oli menettää henkensä, kun yhtiön toimitusjohtajan poika löi häntä päähän yli kaksikiloisella pajavasaralla. Uhrin kallo murtui takaapäin tehdyssä yllätyshyökkäyksessä, joka tapahtui hänen työpaikallaan Hyvinkäällä heinäkuussa.

Pahoin loukkaantunut mies selvisi hengissä, koska toinen työntekijä löysi hänet sattumalta ja toimitti ajoissa hoitoon.

Rikostutkinnassa heräsi epäilys siitä, että teko oli ennalta suunniteltu. Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa luettiin syyte murhan yrityksestä sekä pojalle että hänen isälleen, kymmeniä työntekijöitä työllistävän yrityksen toimitusjohtajalle.

Syyttäjän mielestä teko oli suunniteltu murhayritys, jonka tarkoituksena oli päästä eroon toimitusjohtajan hankalaksi kokemasta pääluottamusmiehestä. Yrityksessä oli ollut ulosmarssi palkanlaskennan virheiden takia.

Uhri kertoi oikeudessa, että toimitusjohtaja oli suuttunut kovasti ulosmarssista. Hänen mukaansa johtajalla oli muutenkin ollut tapana suuttua, jos asiat eivät edenneet hänen haluamallaan tavalla, ja osa työntekijöistä pelkäsi johtajaa.

Toimitusjohtajan puoliksi omistama yhtiö oli myynnissä tekoaikaan. Yhtiön vuotuinen liikevaihto on tilinpäätösten mukaan useita miljoonia euroja vuodessa, joten kaupalla olisi taloudellista merkitystä johtajalle. Syyttäjä esitti oikeudessa rikoksen motiivista teorian, että pääluottamusmiehen toiminta ulosmarssin yhteydessä haittasi yrityskaupan toteutumista.

Toimitusjohtaja kiisti syytteen ja motiiviteorian. Hänen mukaansa erimielisyydet pääluottamusmiehen kanssa johtuivat luonnollisista syistä, eikä niissä ollut mitään henkilökohtaista riitaa. Asioista oli aina kyetty sopimaan, johtaja sanoi.

Poika myönsi teon törkeänä pahoinpitelynä, mutta kiisti hänkin suunnitelmallisuuden. Hänen mukaansa kyse oli pikaistuksissa tehdystä teosta.

Käräjäoikeus antoi tuomion ja välituomion marraskuussa. Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Sattumanvarainen väkivallan purskahdus vai salamurhahanke? Käräjäoikeus uskoi, ettei isä liittynyt rikokseen. Toimitusjohtajan syyte hylättiin. Pojan oikeus lähetti mielentilatutkimukseen.

Käräjäoikeus ei löytänyt näytöstä tukea syyttäjän motiiviteorialle. Käräjäoikeuden mukaan myöskään pojan teko ei ollut suunniteltu, sillä hän oli mennyt tavoittelemaan toista miestä. Pääluottamusmies osui paikalle sattumalta.

Poika oli jahdannut toista miestä rauhoittaviin lääkkeisiin liittyneistä "nappikaupoista" syntyneen velan johdosta.

Poika itse kertoi oikeudessa, että oli mennyt työpaikan tiloihin etsimään lääkekauppoihin liittynyttä miestä. Siellä hän oli nähnyt pääluottamusmiehen ja säikähtänyt, koska pelkäsi tämän ilmoittavan poliisille. Hän oli anastanut yhtiön tiloista tavaraa.

Poika kertoi olleensa harhainen. Kertomansa mukaan hänellä "meni mustaksi" ja hän huitaisi jollain käteensä osuneella esineellä. Myöhemmin esitutkinnassa hänelle selvisi, että kyse oli vasarasta.

Poliisin epäilyt murhajuonesta heräsivät toimitusjohtaja-isän epäilyttävän toiminnan johdosta.

Heti teon jälkeen poika lähetti isälleen viestin, jossa luki "hätä". Isä vastasi viestillä, jonka sanajärjestys oikeuden mukaan oli sekoitettu: "toista lahde samantien etit soittivat ennen kuin poliisit soittavat mulle etta pois jotakin".

Poika vastasi tähän viestillä, jossa hän kirjoitti rahan tarpeesta, napeista, kameran poistamisesta ja kyydistä.

Esitutkinnassa kävi ilmi, että isä yritti eri tavoin peitellä poikansa rikoksen jälkiä ja vaikeuttaa poliisin työtä. Hän tuhosi yhtiön valvontakameratallenteita ja antoi poliisille poikansa vanhat puhelinnumerot.

Uhrille lähetettiin kolme kirjettä, joissa uhattiin muun muassa teon loppuun saattamisella. Kirjeet oli lähetetty pojan kiinnioton jälkeen, eikä uusia kirjeitä tullut enää sen jälkeen, kun myös isä oli otettu kiinni.

Isä oli myös siirtänyt pojalleen rahaa ennen ja jälkeen teon. Syyttäjän mukaan isä maksoi pojalle palkkiota vähintään 1?550 euroa.

Käräjäoikeus toteaa tuomiossaan, että pojan jälkien peittely on ollut isälle sallittua. Rikoksentekijän suojeleminen ei ole rangaistavaa, jos kyse on laissa määritellystä läheisestä.

Kirjeitä ei todistettu isän lähettämiksi. Postimerkit, kirjekuoret ja kirjoitustyyli olivat tavanomaisia.

Rahansiirrot selittyvät oikeuden mukaan huonoille teille ajautuneen, rahapulassa olleen pojan tukemisella.

Isä ja poika olivat syytteessä myös törkeän kiristyksen yrityksestä ja laittomasta uhkauksesta, jotka kohdistuivat lääkevelkaan liittyneeseen mieheen.

Syytteiden mukaan uhri oli koitettu pakottaa maksamaan väitetty velka, joka oli alkuun 2?500 euroa ja nousi myöhemmin 10?000 euroon. Lukuisissa viesteissä uhattiin muun muassa katkoa sormet, rikkoa polvet ja murtaa kallo lyömällä vasaralla päähän.

Uhri sai myös uhkauskirjeen.

"Tulemme perimään miehissä en sano mitä teemme vaimollesi ja mitä sinulle. Palvelussamme on myös miehistä pitäviä raavaita miehiä, ja jos kuulen, että olet kertonut tästä eteenpäin niin takaan ettet kävele etkä laula pitkään pitkään aikaan," kirjeessä luki.

Isän syytteet hylättiin näyttämättömänä näiltäkin osin. Käräjäoikeus tuomitsi hänet vain sakkoihin lievästä ampuma-aserikoksesta ja huumausainerikoksesta. Kyse oli patruunoiden ja lääketablettien hallussapidosta.

Pojalle ei vielä langetettu rangaistusta, vaan käräjäoikeus antoi hänen osaltaan välituomion. Oikeuden ratkaisusta ja pojan mielentilatutkimukseen lähettämisestä kertoi ensimmäisenä Aamuposti.

Käräjäoikeus päättää rikosnimikkeistä ja rangaistuksesta mielentilatutkimuksen jälkeen.

Syyttäjä on ilmoittanut tyytymättömyyttään käräjäoikeuden tuomioon. Syyttäjä sanoi IS:lle, että hän harkitsee vielä valittamista toimitusjohtajan vapauttavasta tuomiosta.