Lapin kauppakamari arvioi, että Lapin vientiteollisuudessa on rajan ylittävän rautatien ansiosta mahdollisuus siirtyä aiempaa enemmän merikuljetuksista raiteille.

Laurila-Tornio-Haaparanta -junaradan rakentaminen käynnistyy ensi vuonna. Sähköistettävää raidetta on Keminmaasta Ruotsin rajalle 22,5 km. Ruotsin puolella on sähköistettävää raidetta 1-2 km. Kuvassa Ala-Raumon vanha rautatiesilta. Kuva: Terhi Ylimäinen

Suomen ja Ruotsin välinen raideyhteys toteutuu vuosien jahkailun jälkeen. Väylävirasto tiedottaa, että hankkeelle on varmistunut rahoitus.

Rautatien rakentaminen välille Laurila-Tornio-Haaparanta käynnistyy ensi vuonna. Hankkeessa sähköistetään noin 25 kilometrin pituinen rataosuus, joka avaa junayhteyden maitse Suomesta Ruotsiin Lapin kautta.

Myös rajan ylittävä osuus Haaparannalla sähköistetään Suomen rautateiden sähköjärjestelmällä.

Sähköistyksen lisäksi hankkeessa rakennetaan rajan ylittävän matkustajaliikenteen edellyttämät turvalaitteet, tehdään ratasiltoihin sähköistyksen ja rakenteiden kunnon edellyttämiä muutoksia sekä päivitetään Tornion ratapiha- ja matkustajalaiturijärjestelyjä.

Myös Laurilan ja länsirajan välistä tasoristeysturvallisuutta parannetaan.

Sähköistettävää raidetta on Keminmaan Laurilasta alkaen Ruotsin rajalle saakka 22,5 kilometriä. Ruotsin puolella on sähköistettävää raidetta 1-?2 kilometriä.

- Tämänhetkisen aikataulun mukaan rakentaminen voitaisiin aloittaa aikaisintaan loppuvuodesta 2022. Pääosa töistä ajoittuu vuosille 2023 ja 2024, projektipäällikkö Terhi Honkarinta Väylävirastosta kertoo.

Myös Tornion aseman ratapihan ja matkustajalaitureiden järjestelyt päivitetään lähivuosina. Kuva: Terhi Ylimäinen

Hanke parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta ja teollisuuden kilpailukykyä. Se myös mahdollistaa matkustajajunaliikenteen Suomen ja Ruotsin välillä osana Euroopan laajuista raideverkkoa (TEN-T).

Matkustajaliikenteen avaaminen edellyttää vielä erillisiä päätöksiä.

Lapin kauppakamarissa uutinen raidehankkeen rahoituksesta otettiin vastaan innostuneesti. Toimitusjohtaja Liisa Ansala pitää päätöstä upeana juttuna, jota on ehditty odottaa.

- Raideyhteys tuo positiivisia näkymiä kaikille sektoreille, niin teollisuudelle, kaupalle kuin ihmisille. Lappi on tällä hetkellä viidenneksi suurin vientimaakunta, ja pääosa viennistä tapahtuu merikuljetuksin. Raideyhteys voi antaa mahdollisuuden muihinkin logistisiin ratkaisuihin. Matkailuteollisuus odottaa myös raideyhteyttä, koska se mahdollistaa matkailun kehittämisen raideyhteydellä Eurooppaan.

Ansala muistuttaa kuitenkin, että investointipäätös ei vielä tarkoita varsinaisen junaliikennöinnin aloittamista.

- On pidettävä huoli, että junayhteydet palvelevat laajasti niin matkustajia kuin paikallisia ihmisiä, hän sanoo.

Laurila-Tornio-Haaparanta -ratahanke toteutetaan Väyläviraston, Huoltovarmuuskeskuksen ja Ruotsin väyläviraston eli Trafikverketin yhteishankkeena.

Raideyhteyden kustannusarvio on 24 miljoonaa euroa, josta Väyläviraston osuus on 10 miljoonaa, Huoltovarmuuskeskuksen 10 miljoonaa ja Ruotsin valtion rahoitusosuus on neljä miljoonaa euroa.

Hankkeen suunnitteluun on myönnetty EU:n CEF-tukea (Connecting Europe Facility).