Etelä-Pohjanmaalla Alavudella kokeillaan uutta menetelmää järven suojeluun.

Alavudenjärven rantaan on suunniteltu viisi hakepuubioreaktoria. Niistä kolmas saatiin asennettua marraskuun viimeisellä viikolla.

Tavoitteena on, että järven ympäristön viljelysmailta hulevedet saadaan juoksemaan reaktoreiden läpi, ja matkalla järveen ravinteet ja kiintoaineet jäävät havupuuhakkeeseen.

Amerikassa hyviä tuloksia

Projektipäällikkö Timo Rintala Alavuden kaupungilta levittää haketta reaktoriin ja esittelee systeemiä:

- Tähän boksiin pannaan haketta, sitten se peitetään harsolla ja maalla. Kun valumavedet ohjataan hakkeeseen, prosessi käynnistyy ja pieneliöstö alkaa syödä ravintoaineita.

Suomessa kyseessä ovat ensimmäiset peltoalueille sijoitettavat rantareaktorit.

- Pohjois-Amerikassa näitä on tutkittu 15 vuotta vastaavissa ympäristöissä ja tulokset ovat olleet hyviä, toteaa Rintala.

Aikaisemmin Suomessa on puuhaketta testattu vesien puhdistamisessa esimerkiksi kalojen kiertovesikasvatuksessa ja pienimuotoisesti myös turvetuotannossa. Yksi reaktori on tehty Taivalkosken Tyräjärvelle porojen talvilaiduntamistarhaan.

Viettäviä viljelysmaita

Alavuden vesistöhankkeen suunnittelija, suunnittelubiologi Juha Siekkinen pitää Alavudenjärveä kiinnostavana kokeilukohteena hakepuubioreaktoreille.

Järven ympärillä on paljon viettäviä viljelysmaita.

- Aivan varmasti sieltä ravinteita huuhtoutuu järveen, ja tässä tarvittaisiinkin monenlaisia vesiensuojelutoimenpiteitä, toteaa Siekkinen.

Nyt järven valuma-alueella tehtävät toimenpiteet ovat jatkoa Alavudenjärven muutaman vuoden takaiselle kunnostamiselle. Tavoitteena on, että kunnostettu järvi myös pysyy terveenä.

Lue myös: Alavudenjärveä uhkasi rehevöityminen - järveä on kunnostettu nyt kahden vuoden ajan

Kunnostuksen yhteydessä järven eteläpäähän rakennettiin yli kahden hehtaarin kosteikkoalue estämään ravinteiden pääsyä järveen.

Sopii suojavyöhykkeelle

Kosteikkoihin verrattuna Juha Siekkinen pitää hakepuubioreaktoreiden etuna niiden pientä kokoa. Reaktorit voidaan sijoittaa esimerkiksi pellon suojavyöhykkeelle.

- Kun ojasta otetaan vettä, niin purkupaikka voi olla jo 20 metrin päässä.

Reaktori voidaan asentaa myös laitumelle eikä se estä karjan tai esimerkiksi hevosten liikkumista laitumella.

- Kun reaktorin päällä on puoli metriä maata, niin se kestää kyllä eläimet. Koneilla ei reaktorin päällä kannata kuitenkaan liikkua, neuvoo Siekkinen.

Projektipäällikkö Timo Rintala arvioi hakepuubioreaktorit myös edullisiksi ratkaisuiksi hulevesien puhdistamiseen.

- Olen laskenut, että tässä kohteessa hintaa yhdelle rekatorille tulee 6000 euroa. Se pitää sisällään suunnittelun, materiaalit ja työn.

Huoltokustannuksetkaan eivät rasita. Puuhake joudutaan vaihtamaan vasta 10-15 vuoden jälkeen.

Aika näyttää tehon

Timo Rintalan mukaan vasta parin vuoden päästä voidaan sanoa, kuinka hyvin reaktori estää raviteiden pääsyä järveen.

- Ensimmäiseksi toivotaan, että vesi alkaa tosiaan kulkea reaktorin kautta ja vettä alkaa tulla purkuputkesta, sanoo puolestaan Siekkinen.

Kysymys on kokeilusta, jossa tärkeää on pitkä seuranta. Sitä on tarkoitus jatkaa vuosia. Vesinäytteitä otetaan ojasta ennen reaktolria ja reaktorin purkuputkesta.

- Meillä on patolaitteet lähtöpäässä ja tulopäässä, joten näytteet on helppo ottaa.

Odotus on, että reaktori estää tehokkaasti typen pääsyn ja jossain määrin myös fosforin pääsyn järveen.

Alavudenjärvellä reaktoreiden paikat on suunniteltu tarkaan. Ojia, virtaamia ja maastoa on tutkittu ja kartoitettu paikat, joissa ravinteiden valumariskit ovat suurimpia.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 1. joulukuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

Poikkeuksellisen kirkas järvi lainehtii itärajan pinnassa - nyt tutkijat haluavat estää sen pilaantumisen

Vanhat metsäojitukset vaikuttavat yhä suomalaisiin järviin

Ilmastonmuutos mitätöi jo tehtyä vesiensuojelutyötä: valtio vastaa jättihaasteeseen korottamalla vesistökunnostuksen määrärahoja roimasti