Kajaanissa potilas joutuu odottelemaan kiireetöntä hoitoaikaa jopa kolme kuukautta. Kunnassa tavoitteena on hoitaa kiireettömät puhelut kolmessa päivässä. Nyt niihin menee viikko.

Vaikea tilanne on jatkunut tämän syksyn.

Taustalla on henkilöstöpula ja työntekijöiden haluttomuus ottaa käyttöön etävastaanoton työkaluja, kuten esimerkiksi omasote-palvelua, kertoo Kainuun soten vastaanotto- ja terveyspalvelujen vastuualuepäällikkö Arja Horto.

Horton mukaan tällä hetkellä Kajaanissa pääterveysasemalla lääkäreitä on kuusi ja yhtä monta paikkaa on täyttämättä. Myös sairaanhoitajien paikoista on täytettynä vain puolet.

Lääkäripula on ollut merkittävä ongelma Kainuussa aikaisemminkin, eikä helpotusta ole näköpiirissä.

Muualla Kainuussa jonoja onnistuttiin lyhentämään

Jonoton hoitomalli. Sen myötä Sotkamossa, Kuhmossa ja Suomussalmella hoitoa saa nyt seitsemässä päivässä hoidontarpeen arvioinnista. Kajaanissa toimintamallin käyttöönotto ei ole onnistunut.

Mallin tavoitteena on kasvattaa etävastaanotolla hoidettujen potilaiden osuutta.

Uudistus vastaa henkilöstöpulaan ja tulossa olevaan seitsemän päivän hoitotakuuseen.

Hallituksen esitys seitsemän päivän hoitotakuusta terveydenhuollossa on lausuntokierroksella. Hoitotakuu tulisi voimaan hyvinvointialueiden perustamisen yhteydessä vuonna 2023.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan nyt lähes kaksi kolmasosaa kunnista ja kuntayhtymistä pystyy varmistamaan hoidon saannin viikossa. Jonottomalla hoitomallilla on purettu terveydenhuollon jonoja myös muualla Suomessa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhteydenottoon pyritään vastaamaan joko samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Potilaan hoidosta vastaa yhteydenottoon vastannut sairaanhoitaja, joka pyrkii auttamaan yhteydenottajaa heti, eikä aseta häntä jonottamaan aikaa. Tarvittaessa potilas siirretään lääkärille.

Lääkärit ja sairaanhoitajat työskentelevät yhteisessä tilassa, jossa sairaanhoitaja voi tarvittaessa kysyä ohjetta lääkäriltä tai ohjata puhelun suoraan hänelle. Samalla hoidosta vastaava ammattilainen antaa potilaalle suoran puhelinnumeron.

Vastuualuepäällikkö Horton mukaan merkittävä muutos hoitomallissa on se, että esimerkiksi sairaanhoitajat eivät varaa aikoja lääkärille, vaan he itse hallitsevat omia aikojaan.

- Jokainen ammattilainen itse ratkaisee, pyytääkö asiakkaan vastaanotolle, kun sen katsoo tarpeelliseksi, hän tarkentaa.

"Jos näennäisesti ei ole jonoja, se ei kerro lääketieteellisestä laadusta mitään"

Uutta toimintamallia on kritisoitu paineesta hoitaa suuri osa potilaista etävastaanotolla, jolloin diagnoosia ei kaikissa tilanteissa pystytä tekemään.

Muun muassa Kainuun sanomien mielipidepalstalla on nostettu ongelmia esille. Yksi kirjoittaneista on yleislääketieteen erikoislääkäri Merja Ruha. Hän työskenteli vuodesta 2012 Kuhmon terveysasemalla ja irtisanoutui lokakuussa, koska ei kokenut pystyvänsä tekemään työtään koulutuksensa periaatteiden mukaisesti.

Oulun yliopisto ilmoitti marraskuussa, että se ei pidä Kainuun terveysasemia soveltuvina paikkoina lääketieteen opiskelijoiden harjoittelulle (Kainuun sanomat).

Ruhan mukaan toimintamallia on markkinoitu hoidon nopealla alkamisella ja jonojen poistumisella. Hänen kokemuksensa kuitenkin on, että vaikutukset ovat kosmeettisia.

- Jos näennäisesti ei ole jonoja, se ei kerro lääketieteellisestä laadusta mitään.

Ruha kertoo, että hänellä on ollut vain nimellinen mahdollisuus ottaa potilaita vastaanotolleen. Käytännössä puhelinjonojen purkamisen ohessa ei ole ollut aikaa vastaanottaa potilaita.

Hän tarkentaa, että etävastaanotolla on paikkansa, mutta hänestä sitä pitäisi käyttää harkiten.

Ruha kertoo, että keskeistä on potilaan hoitoon pääsy ja potilaan terveyshyöty. Hänestä paras olisi hybridimalli.

- Näppituntuma on, että paljon on ollut asiakkaiden siirtelyä ammattilaiselta toiselle.

Vastuualuepäällikkö Horton mukaan potilasvahinkoilmoituksien määrä ei ole kasvanut. Hän toivoo, että potilas antaisi palautetta, jos on kokenut saaneensa huonoa hoitoa.

- Henkilöstö on suurin kuluerä, mutta haluamme pitää siitä kiinni. Sote-uudistuksen tavoite on, että ei tarvitsisi lakkauttaa yksiköitä, vaan pystyisimme tarjoamaan palveluita jokaisessa kunnassa.

Keskustelu on auki 1. joulukuuta kello 23:een asti.