Ilta-Sanomat valitsi kaksi vaihtoehtoista kokoonpanoa Leijonien olympiajoukkueelle.

Aleksander Barkov (vas.), Patrik Laine, Mikko Rantanen ja Sebastian Aho ovat Leijonien olympiamiehistön avainpelaajia. Kuva: Nathan Ray Seebeck, Brad Penner, Russell LaBounty, James Guillory / USA TODAY Sports

Miesten jääkiekkoturnaus alkaa Pekingin olympialaisissa kymmenen viikon päästä.

Leijonien valmennusjohto on nimennyt toistaiseksi kolme suomalaispelaajaa olympiaturnaukseen. Nimetyt pelaajat ovat Carolina Hurricanesin Sebastian Aho, Florida Panthersin Aleksander Barkov ja Colorado Avalanchen Mikko Rantanen.

Olympiajoukkueiden lopulliset kokoonpanot julkaistaan tammikuussa, mutta Ilta-Sanomien jääkiekkotoimittaja Sami Hoffrén ja NHL-kirjeenvaihtaja Ville Touru valitsivat hahmotelmansa Leijonien olympiajoukkueesta.

Lue lisää: Mediajätin toimittaja: osa NHL-pelaajista empii ankarasti olympialaisiin osallistumista - "Jätkät ovat kauhuissaan"

Hyökkäykseen riittää poikkeuksellisen paljon valinnanvaraa. Rannalle jää väkisin laadukkaita NHL-pelaajia. Puolustuksen tilanne on toinen. NHL:ssä pelaa tällä hetkellä vain kourallinen suomalaispakkeja vakiominuuteilla, mikä avaa portin Euroopassa pelaaville puolustajille.

Kahdessa tulosketjussa on ruutia ja dynaamisuutta. Molemmista ketjuista löytyy pelinteko- ja maalintekovoimaa, kokoa, kiekonpitokykyä ja röyhkeyttä. Barkov ja Rantanen ovat lähtökohtaisesti ykkösketjussa enemmän pelintekijöitä, jotka pitävät ketjun hyökkäyspeliä elossa. Laine pääsee ruoskimaan laatutarjonnasta.

Ahon ja Teräväisen pelaaminen samassa ketjussa on selviö. Carolinan tutkapari on tehnyt tuhoisaa jälkeä Carolinassa vuosien ajan. Puljujärvellä on historiaa Ahon kanssa, ja hän tuo ketjuun rouheaa fyysisyyttä ja luisteluvoimaa. Puljujärvi on oikeantyylinen "kaivuri" kahden kikkapojan rinnalle.

Granlund ja Hintz pelaavat keskellä NHL:ssä, eikä kummankaan sijoittaminen laidalle ole ongelma. Hintz on dynaamisempi ja räjähtävämpi hyökkääjä kuin Granlund, mutta Granlundin etuna on kahden suunnan luotettavuus ja pelinrytmityskyky, minkä takia 30-vuotias Nashvillen sentteri on keskikaistalla. Kapanen on suoraviivainen , joka on pelannut Hintzin kanssa nuorten MM-kisoissa.

Lundell on ansainnut peliesityksillään paikan nelosen keskellä. Tunnollinen ja loistavasti peliä lukeva nuorukainen on ketjun liimapelaaja. Lehkonen on sitkeä sähikäinen, joka on tottunut pelaamaan puolustavassa roolissa. Armia pelaa tahmeaa kautta Montrealissa, mutta hän on kuin tehty nelosen laidalle. Kookas ja taitava porilainen on vahva härkä alivoimalla.

Puolustuksen ykköspari on helppo valinta. Lindell ja Heiskanen pelaavat yhdessä Dallasissa. On kiinnostavaa nähdä, miten maagisen Heiskasen peliaikaa säädellään lyhyen turnauksen aikana neljän pakkiparin peluutuksessa. Määttä lunasti Jalosen luottamuksen viime kevään MM-kisoissa. Leijonilla ei ole varaa jättää Ristolaisen tasoista kokenutta NHL-puolustajaa ulos kisakoneesta. Kärppien kapteeni Ohtamaa on Jalosen luottoratsu, joka tuo johtajuutta ja jämäkkyyttä alakertaan. Ylivoiman esikoismies Vatanen on antanut vahvoja näyttöjä Euroopassa tällä kaudella. Välimäki-Hakanpää-parissa on monipuolisesti kiekollisuutta ja puolustusosaamista.

Saros on auringonvarma ykkösveskari Leijonille. Jos Tuukka Rask kuntoutuu ajoissa ja saa riittävästi otteluita, hän on toinen vaihtoehto Leijonille. Koskinen on muussa tapauksessa aika selvä kakkosvahti. Edellisen MM-turnauksen paras maalivahti Olkinuora on pätevin vaihtoehto Euroopasta kolmosvahdiksi.

Tämä joukkue perustuu kolmeen kutakuinkin tasavahvaan tulosketjuun. Muut kärkimaat marssittavat viivalle sen luokan arsenaalin, että siihen pitää vastata teräväkärkisen harppuunan sijaan leveällä moukarilla. Tuloksentekokyky on levitetty laajalle, kun kolme parasta yksilöä (Barkov, Aho, Rantanen) on ripoteltu kukin omaan ketjuunsa.

Hyökkäyksen perusajatuksena ovat vahvat kaksikot. Nimellisessä ykkösketjussa aisapari on Laine ja Barkov.

Täsmäase Laineelle täytyy löytää sellainen ketju, jossa hänen poikkeuksellinen maalintekopotentiaalinsa saadaan valjastettua käyttöön täysimääräisesti. NHL:n parhaisiin senttereihin kuuluva Barkov on tähän tarkoitukseen paras ratkaisu. Hyvät ystävykset Laine ja Barkov ovat myös harjoitelleet intensiivisesti yhdessä pari viime kesää, joten kemiaa pitäisi löytyä.

Ketjun toiseen laitaan asetetaan NHL:n tämän hetken kuumin suomalainen syöttökone Granlund, joka raataa kaukalossa vastuullisesti aina puolustusvalmius edellä. Hän tuo sopivasti vastavoimaa artisti Laineelle, joka saa keskittyä siihen, minkä parhaiten osaa: lataamaan verkkoa tötterölle.

Selvä valinta toisen ketjun rungoksi on vuosia yhdessä pelannut Carolinan tutkapari Teräväinen ja Aho. He tykkäävät pitää kiekkoa, rakentaa peliä ja lukevat toisiaan saumattomasti.

Heidän rinnalleen suoraviivaiseksi haalarimieheksi ja maalinedus- sekä kulmahäräksi oiva palanen on Puljujärvi, jolle rooli on tuttu Edmontonista. Lisäksi Aho ja Puljujärvi ovat keskenään tuttuja ketjukavereita jo juniorivuosilta Oulusta sekä nuorisomaajoukkueista.

Kolmannen ketjun perustuksen muodostavat tällä hetkellä tulikuumana NHL:ssä roihuavat Hintz ja Rantanen. Kaksikko muistetaan ketjukavereina myös kultaisista nuorten MM-kotikisoista viiden vuoden takaa.

Rantanen on tottunut pelaamaan Coloradossa sentterin (Nathan MacKinnon) vieressä, joka tykkää Hintzin tavoin tuoda kiekkoa vahvalla luistelulla ylös asti.

Hintzin ja Rantasen ketjun kolmannen lenkin valinta oli hyökkäyksen kimurantein. Valinta tapahtui lopulta Kapasen ja Kakon väliltä. Vaakakuppi kääntyi hieman monipuolisempaan ja viime aikoina lupaavasti peliään paranteeseen Kakkoon, joka oli Jalosen luottomies jo 18-vuotiaana MM-kultakisoissa.

Puolustavammassa nelosketjussa sentterin viitan saa Lundell, joka on osoittanut jo Floridalla kykenevänsä pelaamaan uskottavasti puolustavassa roolissa maailman parhaita vastaan.

Laidoilleen Lundell saa kokeneet ja luotettavat työmiehet Donskoin ja Armian, jotka ovat tottuneet NHL:ssä paiskimaan hommia pohjaketjuissa ja alivoimassa.

Puolustuksen ainoa selvä parivaljakko on Lindell-Heiskanen, joka on pelannut tällä kaudella yhdessä myös Dallasissa. Heiskanen on koko joukkueen tärkein yksittäinen pelaaja.

Ykköspari on alakerran selvästi laadukkain kivijalka, jota pitää peluuttaa huippumaita jopa yli 25 minuuttia. Vaikka pari on myös ainoa, jossa kätisyydet eivät kohtaa.

Miro Heiskanen on molempien joukkueiden itsestäänselvä ykköspakki. Kuva: Matthew Pearce/Icon Sportswire

Olympialaiset pelataan kapeassa NHL-kaukalossa, jossa huippumaita vastaan aika ja tila ovat minimissä, eikä totutteluaikaa ole. Europuolustajien sijaan joukkueeseen valitaankin mieluummin perusvarmoja NHL-pakkeja, jotka ovat tottuneet pelaamaan maailman parhaita vastaan.

Ajoittain virhealtis ja rymistelevästä tyylistään tunnettu Ristolainen ei ole kaikista optimaalisin pelaaja Jalosen puolustusvarmuudesta tunnettuun pelitapaan. Suomella ei kuitenkaan ole tällä hetkellä varaa jättää yli 20 minuutin peliaikakeskiarvolla NHL:ssä pelaavaa, maan kokeneinta NHL-puolustajaa rannalle kisoista.

Ristolaisen rinnalle valinta on perusluotettava Mikkola. Hänen alkukauttaan sotki koronatartunta, mutta kevään 2019 kultajoukkueen luottopakki parantanee vielä otteitaan St. Louisissa talven edetessä.

Yhden parin muodostavat nuorisomaajoukkueissakin yhtä aikaa pelanneet nuoret ja laadukkaat yleispuolustajat Välimäki ja Jokiharju, jotka molemmat kykenevät myös kiekolliseen peliin.

Kaksikon tilanteet ovat NHL:ssä tällä hetkellä päinvastaiset. Alkukaudella loukkaantumisesta kärsinyt Jokiharju saa pelata heikossa Buffalossa paljon isossa roolissa, kun taas Välimäki on ajautunut huippujoukkue Calgaryssa ikävään seiskapakin rooliin, eikä pelituntumaa ole hyvistä otteista huolimatta juuri kertynyt.

Neljännen parin muodostavat Jalosen edellisten MM-kisojen luottomiehet Hakanpää ja Määttä, jotka eivät yritä liikoja, vaan luottavat yksinkertaisen varmoihin ratkaisuihin.

Maalivahtiosastolla ainoa selvä valinta on Saros, joka on myös tämän hetken ainoa kiistaton ykkösvahti NHL-joukkueessaan. Raskin tilanne on vielä auki, mutta hänen odotetaan palaavan tammikuussa, jolloin hän ehtisi kisakuntoon Pekingiin.

Kolmosveskariksi tarjolla on useita tasaveroisia ehdokkaita, mutta MM-kultasankarina Lankinen saa pestin.

IS:n Sami Hoffrén ja Ville Touru keskustelivat olympiavalinnoista tuoreessa Total NHL Forever -podcastissa (ajasta 17.10 eteenpäin). Ohjelma löytyy myös Suplasta.