Husin tehohoidon linjajohtajan Minna Bäcklundin mukaan seuraava askel edellyttäisi ylemmän tason toimia.

Koronapotilaiden hoitoa teho-osastolla Kuopion yliopistollisessa sairaalassa keväällä 2021. Kuva: Sakari Partanen / KYS

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomen teho-osastoilla hoidettiin maanantaina 51:tä koronaviruspotilasta. Luku ylitti yhdellä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) viime viikolla mainitseman rajapyykin, jonka jälkeen leikkaustoimintaa jouduttaisiin ajamaan radikaalisti alas.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) teho-osastoilla koronapotilaita oli maanantaiaamuna 17. Tehohoidon linjajohtaja Minna Bäcklund kertoo määrän lähteneen kiihtymään viime viikon loppua kohden.

- Liikennettä oli selvästi enemmän myös teho-osaston suuntaan. Välissä määrä nousi yli 20:een, Bäcklund sanoo.

Lue lisää: Tällainen oli rokottamattoman koronapotilaan hämmentynyt reaktio, kun hän pääsi pois teho-osastolta - sairaanhoitaja kertoo tuoreen esimerkin

Kasvaneeseen hoitopaineeseen on Husin piirissä toistaiseksi vastattu yksikön sisäisillä toimilla sekä potilassiirroilla muihin sairaanhoitopiireihin. Tällä hetkellä siirtoja vaikeuttaa se, että myös Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan osastoihin kohdistuu runsasta kuormitusta.

Bäcklundin mukaan järeämmät toimet edellyttäisivät seuraavaksi ylemmän tahon päätöstä. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi ministeri Kiurun mainitsemaa leikkaustoiminnan supistamista ja henkilökunnan siirtoja leikkausosastoilta tehoille.

- Sitä on jouduttu jo tekemään jonkin verran, mutta merkittävää määrää hoitohenkilökuntaa ei ole tarvinnut siirtää muulloin kuin keväällä 2020.

Koronapotilaan hoitaminen on paitsi ajallisesti pidempää myös haastavampaa kuin muusta syystä tehohoidossa olevan. Kuva: Patricia Bertényi / Tyks

Lue lisää: Tehohoidon kyky vastata suur­onnettomuuteen on jo alentunut osassa Suomea - korona­potilaat täyttävät teho-osastot

Hus on aiemmin tiedottanut oman tehohoitokapasiteettinsa kipurajaksi 15 koronapotilasta. Potilasmäärän huidellessa 15 ja 21 välillä sairaanhoitopiirissä perutaan päivittäin 4-5 leikkausta, joista enemmistön kattavat sydänoperaatiot. Husin vs. johtajaylilääkärin Jari Petäjän mukaan viikonloppuna potilaita oli pahimmillaan 22, jolloin järjestelyissä siirryttiin uudelle tasolle.

- Siinä alkaa tilanne, jolloin peruttavia leikkauksia on aika vaikea ilmoittaa täsmällisenä numerona. Katsomme päiväkohtaisesti, mitä voimme tehdä. Joka päivä se on vaikeampaa. Kun potilasmäärissä mennään ylöspäin, tilanne portaattomasti pahenee, Petäjä sanoo.

Hus-sairaaloiden tehohoitoon ovat joutuneet turvautumaan myös yksittäiset rokotetut potilaat, mutta valtaosa hoitotarpeesta kohdistuu edelleen rokottamattomiin.

Sama viesti kantautuu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä johtajaylilääkäriltä Mikko Pietilältä.

- Selkeästi yhä näkyy se, että rokottamattoman riski saada tartunta on liki kymmenkertainen verrattuna rokotettuun ja sairaalahoidon tarve noin 20-kertainen. Kyllä tässä selkeä ero ryhmien välillä on. Sitä ei voi kukaan kiistää.

Tehopotilaan kääntäminen vatsalleen on Tyksin mukaan "moniammatillista, virheetöntä yhteistyötä vaativa prosessi". Jokaisella on käännön aikana oma tehtävänsä ja ajoituksen on oltava sekunnilleen kohdillaan. Kuva: Patricia Bertényi / Tyks

Lue lisää: Tyks julkaisi uusia tietoja teho­hoidettavista korona­potilaista: keski-ikä 52, kuolleisuus 11 prosenttia

Pietilän mukaan Varsinais-Suomessa tehohoitopotilaiden määrä on laskenut jonkin verran viime viikon lopulta, jolloin kiireettömiä leikkauksia oli resurssisyistä lykättävä. Maanantaina sairaanhoitopiirin teho-osastoilla koronapotilaita on alle 5.

Vaikka henkilökunnalla on tällä hetkellä pieni hengähdystauko, näyttää lähitulevaisuus tartuntalukujen valossa yhä synkältä.

- Kyllähän se (tartuntatilanne) noususuuntainen koko ajan on. Ei ole perusteltua ajatella, että nopeasti ainakaan nähtäisiin voimakasta laskua.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vastaava johtajaylilääkäri Terhi Nevala kertoi Ilta-Sanomille maanantaina, että Oulun yliopistollinen sairaala (Oys) valmistautuu potilasmäärän kasvuun perumalla kiireettömiä ajanvarauksia ja lisäämällä tehohoitopaikkoja. Ajanvarauksia perutaan sairaanhoitopiirissä koronasyistä ensimmäistä kertaa koko pandemian aikana.

Lue lisää: Oys peruu kiireettömiä ajan­varauksia ja leikkauksia -?"Tilanne on vakava"

Koronapotilaiden tehohoidon tarvetta koordinoi Kuopion yliopistollinen sairaala. Anestesiologian ja tehohoidon professori, ylilääkäri Matti Reinikainen Kysistä kertoi Ilta-Sanomille viime viikolla, että Kiurun mainitsema 50 koronaperäisen tehohoitopotilaan kipuraja tulee siitä, paljonko tehohoitokapasiteettia on jäljellä ilman, että muu sairaanhoito häiriintyy.

Lue lisää: Krista Kiuru sanoi, että Suomessa on vapaana enää yksi tehohoitopaikka - tätä se tehohoidon asiantuntijan mukaan tarkoittaa

Suomessa koronapotilaita hoitavien teho-osastojen kokonaiskapasiteetti on vähän yli 250 potilaspaikkaa, mutta niitä ei ole varattu vain koronaviruspotilaille. Luvussa ovat mukana kaikki eri syistä tehohoitoa tarvitsevat potilaat. Tavallisesti tehohoitopaikat ovat jatkuvassa kierrossa, sillä tehohoitojakson tavanomainen kesto on kolme vuorokautta.

Reinikaisen mukaan tehohoidossa olevan koronapotilaan hoitaminen on paitsi ajallisesti pidempää myös haastavampaa kuin muusta syystä tehohoidossa olevan.