Elvytys on tähän asti auttanut taloutta kestämään koronakriisiä, mutta elvytyksestä kertynyt julkinen velkataakka heikentää talouspolitiikan kykyä tempun uusimiseen.

Koronan jatkuminen ja muuntuminen pitää yllä talouden epävarmuutta. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Finanssimarkkinoiden levoton kurssiheilunta on muistuttanut koronapandemiaan yhä liittyvästä suuresta epävarmuudesta - ja uuden virusmuunnoksen äkisti pintaan nostamista taloushuolista.

Pörssien kurssihermoilu voi äkkiseltään vaikuttaa markkinoille ominaiselta ylireagoinnilta, sillä onhan suuri osa läntisistä talouksista Suomea myöten ehtinyt toipua viime ja tämän vuoden koronataantumaa edeltäneisiin tuotantomääriin.

Hermoilua ei kuitenkaan ole syytä vähätellä eikä varsinkaan ilkkua vahingoniloisesti pelkästään pörssipelureiden huoleksi, sillä hermoilun taustalla on todellisia talousriskejä.

Ne koskevat koko taloutta - ja meitä kaikkia - eivätkä vain finanssimarkkinoita.

Huoli uuden virusmuunnoksen leviämisestä sekä epätietoisuus muunnoksen terveysvaaroista ja rokotteiden tehosta ovat jo säikäyttäneet useiden maiden terveysviranomaisia rajoittamaan matkustamista.

Uusi virusmuunnos ja uudet rajoitukset osuivat arkaan aikaan, sillä moni EU-maa oli jo ennestään pinteessä neljännen ja paikoin jo viidennen koronatartunta-aallon kanssa.

Moni EU-maa oli ilmoittanut uusista koronarajoituksista ja rajoitusten valmistelusta tai rokotusvaatimusten kiristyksistä ennen kuin uusi ja mahdollisesti entistäkin hanakammin tarttuva virusmuunnos oli saapunut uudeksi uhaksi.

Syksyn mittaan voimistunut tartunta-aalto olikin jo ennen uutta virusmuunnostakin muodostanut tummia pilviä talousnäkymien ylle. Nyt uusi muunnos synkentää näkymiä lisää.

Koronarajoitusten ja rokoteohjelmien tarkoitus on sama kuin aiempien korona-aaltojen aikaan - estää ja hillitä tartuntojen leviämistä, kansalaisten sairastumista ja sairaanhoidon kuormittumista.

Kovatkin toimet voivat olla tarpeen kansanterveyden turvaamiseksi, ja koronan hallintaan saaminen on edelleen parasta lääkettä myös kansantaloudelle.

Vaikka talous on toistaiseksi kestänyt korona-aaltoja ja -rajoituksia yllättävän hyvin, on epävarmaa, kuinka hyvin ja kuinka pitkään talous kestää yhä uusia aaltoja ja rajoituksia.

Tähän asti talous on selvinnyt pelättyä paremmin pitkälti talous- ja rahapoliittisen elvytyksen ansiosta. Elvytys on ollut koronakriisissä tarpeellista - mutta ei kuitenkaan ilmaista - talouslääkettä.

Valtioiden velkaantuminen ja huoli ylivelkaantumisesta ovat koronaelvytyksen sivuvaikutuksia, jotka alkavat ennen pitkää heikentää talouspolitiikan kykyä torjua uusien korona-aaltojen ja -rajoitusten taloushaittoja.

Juuri valtioille tähän mennessä jo kertyneen velkataakan takia paluu laaja-alaisiin koronarajoituksiin olisi taloudelle nyt helposti vielä vaikeampi rasti kuin vain "paluu lähtöruutuun".