- Kun toinen lipuu pois omasta hallinnasta, voi herätä voimakkaita ääritunteita, perheterapiaan erikoistunut psykologi Katariina Laurila kertoo.

Vaikka ero olisi muuten sujunut asiallisesti, toisen uusi parisuhde saattaa lietsoa esiin hankaluuksia. Kuva: Colourbox

Jos on yhteisiä lapsia, entisestä puolisosta ei pääse erosta huolimatta kokonaan eroon. Lapsiin liittyviä asioita pitää hoitaa. Samalla syntyy tilanteita, joita ex-puoliso voi pyrkiä käyttämään hyväkseen puuttuakseen entisen puolisonsa elämään lasten etuun vedoten.

Näitä hankalia tilanteita selvittelee työssään Terveystalon vastaanotolla pari- ja perheterapiaan erikoistunut psykologi Katariina Laurila.

-?Ex-puolison ei kannata antaa pilata uutta elämäänsä, Katariina Laurila kiteyttää.

Asioiden sujuvuuteen vaikuttaa suuresti se, miten parisuhde on päättynyt. Jos toinen osapuoli on tullut jätetyksi tai petetyksi, erosta voi aiheutua tavallista voimakkaampia pettymyksen ja vihan tunteita.

-?Parisuhteen päättymisen aiheuttamia vahvoja tunteita voidaan alkaa kanavoida toisen elämän hankaloittamiseen sen sijaan, että tunteita käsiteltäisiin muulla tavoin.

Valtaosa eroavista tulee toimeen ikävienkin tunteidensa kanssa eikä heittäydy hankalaksi. Mutta eivät kaikki.

-?Pettymyksestä tai katkeruudesta saattaa syntyä kostonhalua, jonka takia ruvetaan kiusaamaan. Yllättävän usein sanotaan suoraan, että haluan kostaa. Kostonhalu nousee omasta pahasta olosta, Laurila perustelee.

Tietylainen persoonallisuus pyrkii käyttämään kontrollia ja valtaa.

- Kun toinen lipuu pois omasta hallinnasta, voi herätä voimakkaita ääritunteita.

Laurila huomauttaa, että ex-puolisoa kutsutaan nykyään usein narsistiksi.

- Sitä tulee vähän liikaakin. Kovin äkkiä sanotaan, että narsisti-exä häiritsee elämääni.

Ex-puolisossa saattaa olla joitain persoonallisuushäiriön piirteitä, vaikka kyse ei olekaan narsismista.

- Vaikeissa erotilanteissa on havaittavissa, että aletaan käyttäytyä narsismiin viittaavalla tavalla. Tilanne laukaisee tarpeen häiritä tai jopa tuhota exän elämää. Vaikea tilanne tuo persoonasta esiin huonoimmat piirteet, vaikka kyse ei olekaan narsismista.

Vallan käyttöä on voinut olla jo suhteen aikana ja se saattaa olla osasyynä eroon. Sitä pyritään jatkamaan.

- Eron jälkeen lähes ainoa keino, jolla vallankäyttö onnistuu, on tehdä sitä lapsiin vedoten.

Eron myötä olisi luotava toimintatavat, joilla välttämättömät asiat hoidetaan jatkossa.

- Pelisäännöistä tulisi sopia mahdollisimman nopeasti. Aina siihen ei kuitenkaan pystytä, tunteet ovat vielä liian pinnassa.

Laurilan mukaan ex-puolison hankalasta käytöksestä ei kannattaisi kiihtyä.

- Olisi hyvä tiedostaa, että ex voi saada nautintoa siitä, että huomaa toisen ahdistuvan tai jopa romahtavan. Siihen hän saattaa pyrkiäkin.

Laurila neuvoo pitämään yhteydenpidon ja keskustelut hyvin yksinkertaisina ja asiaan keskittyvinä.

- Jotkut joutuvat blokkaamaan exänsä viestit, jos ne eivät pysy asiallisena.

Jos viestejä ei voi estää, koska haluaa hoitaa lasten asioita mieluummin viestein kuin puhuen, on oltava provosoitumatta. Jos ex-puoliso ei pysty pysymään asiallisena, on oltava tiukka.

- Epäasiallista kohtelua ei tarvitse eikä pidä sietää. Rajat on tehtävä tosi selviksi sanomalla, mitä sallii ja mitä ei salli.

Liialliseen myötäilyyn ei ole syytä.

- Omat asiat eivät enää kuulu ex-puolisolle. Hän ei voi puuttua esimerkiksi seurustelusuhteisiin, vaikka onkin yhteisiä lapsia.

Laurila on huomannut, että selkeä rajojen asettaminen alkaa yleensä hillitä ex-puolison käytöstä. Ainakin, jos kyseessä ei ole luonnehäiriöinen persoona.

- Rajoja aletaan hiljalleen noudattaa. Tosin ensin pitää käydä läpi se kenties hyvinkin vahva reaktio, jonka rajojen asettaminen voi aiheuttaa. Voi tuntua ennalta, että tulee kauheaa draamaa eikä siksi haluta edes yrittää.

Roikutaan kuin löysässä hirressä antamalla exälle periksi mieluummin kuin viitsitään kohdata toisen ärtymys. Ajatellaan, että sillä tavalla päästään helpommalla.

- Silloin tilanne vain jatkuu ja aiheuttaa haittaa ties kuinka kauan.

Hankalan käytöksen sietämistä perustellaan sillä, että lasten takia pitää vaan kestää.

- Lasten takia -selitystä käytetään paljon myös silloin, kun kärvistellään huonossa suhteessa. Lapset kyllä aistivat, jos vanhempien välit eivät ole kunnossa, ja pahimmillaan koko perhe kärsii.

Laurila arvelee, että lasten edulla perustellaan asioita, koska ei ole voimavaroja tai kykyä muuttaa tilannetta.

- Ei jakseta lähteä kohtaamaan pelkoa siitä, mitä seuraa, kun ei enää lähdekään mukaan entiseen vuorovaikutukseen. Rajojen asettaminen voi olla hyvin voimaannuttava kokemus, koska silloin ei enää ole uhri.

Laurila on kohdannut sitäkin, että ex-puoliso antaa tarkat kirjalliset ohjeet, mitä entinen puoliso saa tehdä. Ei vain lapsiin liittyen vaan kaikessa tekemisessään.

- Kieltolistalla on ollut ihan tavallisia asioita, mutta myös, ettei koskaan saisi seurustella tai mennä naimisiin. Kaikista vaikeimmat tilanteet ovat päätyneet oikeuteen.

Vaikka ero olisi muuten sujunut asiallisesti, toisen uusi parisuhde saattaa lietsoa esiin hankaluuksia.

- Voi olla vaikeaa sulattaa uutta puolisoa, joka kenties toimii lasten kanssa eri tavalla. Kasvatukseen liittyvistä asioista tulee helposti riitaa, joten siitä pitäisi sopia selkeät pelisäännöt.

Laurila lisää, että lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa on oikein puuttua tilanteeseen.

- Pitääkin puuttua, jos on aihetta huoleen liittyen lapsen henkiseen ja fyysiseen turvallisuuteen, ruokaan ja muuhun huolenpitoon. Syyksi ei kuitenkaan riitä se, ettei pidä tavasta, jolla toisessa perheessä eletään, psykologi painottaa.

Lue lisää: "Isyyden rintamalla on ollut nähtävissä muutos", tutkimus kertoo - eronneissa vanhemmissa näkyi 6 erilaista tyyppiä

Lue lisää: 23 asiaa, jotka seksistä olisi kannattanut tietää jo aikaisemmin - "Ihan turhaan olen feikannut satoja orgasmeja"

Lue lisää: Eronneiden lapsilla on isompi eroriski - vanhempien ero vaikuttaa myös kumppanin valintaan, tutkimus kertoo

Lue lisää: Jos yksi neuvo pitäisi antaa parisuhteille, se olisi tämä - ja pahin eroa ennustava tekijä, Kari Kanala ja psykologi Mikael Saarinen kertovat uudessa kirjassa