Mies oli noin kaksi kuukautta ennen uutta raiskausta tuomittu toisesta raiskauksesta.

Mies raiskasi tuttavansa polttareita juhlineen naisen Espoossa. Hän käytti hyväkseen naisen tiedotonta tilaa. Nainen heräsi yöllä siihen, että mies raiskasi häntä. Nainen huusi miehelle, painu pois, jolloin mies lopetti teon.

Uhri ei tuntenut miestä entuudestaan eikä muistanut edes keskustelleensa miehen kanssa koko illan aikana.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi 45-vuotiaan miehen yhden vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen raiskauksesta. Teko tapahtui 2019.

Mies tuomittiin maksamaan uhrille 3?500 euroa vahingonkorvausta.

Käräjäoikeuden mukaan uhrin kertomus oli realistinen. Oikeus totesi, että "asianomistaja on avoimesti tuonut esiin myös itselleen epäedullisia seikkoja, kuten sen, että hänellä ei ole muistikuvia loppuillan tapahtumista ja siitä, miten hän on päässyt vastaajan kanssa samaan vuoteeseen". Erityisesti tässä valossa oikeus piti asianomistajan kertomusta todentuntuisena ja vakuuttavana.

Todistajan kertomus tuki uhrin kertomusta siitä, ettei uhrilla ollut mitään aikomusta harrastaa seksiä. Uhri oli kertonut todistajalle kokeneensa yksinäisyyttä ja kaivanneensa hellyyttä ja mahdollisesti siksi mennyt samaan sänkyyn nukkumaan.

Mies väitti naisen olleen aloitteellinen, mutta oikeus ei uskonut miehen puheita.

Uhri hakeutui Seri-keskukseen hoitoon heti tapahtumapäivänä. Teko aiheutti uhrille muun muassa ahdistusta.

Oikeus otti huomioon sen, että mies oli vain noin kahta kuukautta aikaisemmin tuomittu Helsingin hovioikeudessa vuoden ja kymmenen kuukauden mittaiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen raiskauksesta. Mies ei ollut Helsingin hovioikeuden tuomiosta huolimatta muuttanut käyttäytymistään, vaan syyllistynyt uuteen raiskaukseen.

Teossa oli samoja piirteitä kuin Espoossa tapahtuneessa raiskauksessa, sillä uhri oli tuolloin myös tiedottomassa tilassa. Tämä aiempi teko tapahtui vuonna 2016.

Mies oli tuolloin raiskannut uhrin tämän useista estelyistä huolimatta. Mies oli aina uhrin nukahdettua jatkanut tekoaan yhä uudelleen ja vielä senkin jälkeen, kun uhri oli vaihtanut nukkumapaikkaa.

Helsingin hovioikeus katsoi, että mies oli vakavalla tavalla loukannut asianomistajan seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja rikkonut heidän välillään olleen keskinäisen luottamuksen, mitkä seikat korostivat rikoksen moitittavuutta ja vastaajan syyllisyyttä. Teko oli kohdistunut asianomistajaan tämän kotona, mikä osaltaan lisäsi teon moitittavuutta. Lisäksi teon vakavuutta lisäsi asianomistajalle aiheutuneet pitkäaikaiset psyykkiset seuraukset.