THL:n Nohynekin näkemykset kolmosrokotuksesta ihmetyttävät lääkäreiden keskuudessa.

Hallituksella on runsaasti koronaan liittyviä asioita pöydällä, kun se tiistaina iltapäivällä kokoontuu neuvottelemaan Säätytalolla. Kuvassa pääministeri Sanna Marin Säätytalolla Helsingissä 10. marraskuuta 2021. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Hallituksella on runsaasti koronaan liittyviä asioita pöydällä, kun se tiistaina iltapäivällä kokoontuu neuvottelemaan Säätytalolla. Aiheina ovat epidemiologinen tilannekuva, rokotustilanne ja uusi omikronmuunnos.

Tiettävästi hallitus keskustelee muun muassa rajojen terveysturvallisuudesta virusvariantin vuoksi. Hallituslähteiden mukaan hallituksen piirissä on kartoitettu erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja, jopa rajojen sulkemista tai sisärajatarkastusten palauttamista. Päätöksiä etenemissuunnasta ei kuitenkaan ole tehty.

Ulkomaalaisten matkailijoiden maahantulo on kielletty ulkorajoilla tietyistä eteläisen Afrikan maista, joissa koronaviruksen uuden omikronmuunnoksen on havaittu leviävän.

Koronatilanne on viime viikkoina heikentynyt merkittävästi, ja uusi koronavirusmuunnos omikron uhkaa pahentaa tilannetta entisestään.

Hallitus joutuu tiettävästi pohtimaan esimerkiksi, tulisiko alueiden toimenpidevalikossa olevia rajoituksia laajentaa muun muassa ulkona järjestettäviin yleisötilaisuuksiin, ryhmäliikuntaan, joukkueurheiluun, laulutilaisuuksiin sekä kaukoliikenteen juna- ja bussiliikenteeseen. Aiemmin rajoituksia on voinut kohdistaa merkittävän riskin tilaisuuksiin ja tapahtumiin, joissa kontakteja on enemmän.

Myös koronapassin laajempi käyttö on hallituslähteen mukaan pohdinnassa. Hallitus pohtinee myös sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden rokotuspakkoa. Lisäksi etätyösuositus ja maskisuositus ovat asioita, joista on ollut tarkoitus neuvotella.

Hallitus oli päättänyt tiistain neuvottelusta jo ennen kuin omikronmuunnoksen ilmenemisestä Afrikassa oli kerrottu.

Variantti lisää entisestään myös painetta laajentaa koronarokotuksia. Kansalliselta rokotusasiantuntijaryhmä (KRAR) odotetaan keskiviikkona kannanottoa 5-11-vuotiaiden rokottamisesta ja kolmansien rokotusten laajentamisesta suuremmalle joukolle. KRARin lausunnon pohjalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) esittää oman lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriölle, josta se etenisi esityksenä valtioneuvostolle.

Tällä hetkellä kolmatta rokotetta annetaan vain yli 60-vuotiaille ja riskiryhmäläisille. Lapsista rokotetaan vähintään 12-vuotiaat.

Eurooppalaiselta tasolta tuli rokotusten laajentamiseen liittyviä linjauksia viime viikolla, jotka vaikuttavat päätöksentekoon Suomessa. Euroopan lääkevirasto (EMA) päätti viime torstaina suositella Pfizerin ja Biontechin koronarokotteen antamista 5-11-vuotiaille lapsille. Euroopan komission täytyy vielä myöntää rokotteelle myyntilupa.

Lisäksi EU:n alainen Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus on linjannut, että tehosteannoksia tulisi harkita annettavaksi aikuisille, joskin niin, että etusijalle pannaan yli 40-vuotiaat. Suosituksen mukaan tehosteannos tulisi ottaa aikaisintaan puolen vuoden kuluttua toisesta rokotteesta.

Asiantuntijoilla on erilaisia arvioita kolmannen rokotteen kiireellisyydestä. Esimerkiksi THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin arviot ovat herättäneet ihmetystä lääkäreiden keskuudessa. Hän on todennut, ettei kolmansien rokoteannosten aikaistamisella ole tulenpalava kiire, sillä vakavan taudin torjumisessa rokottamattomien rokottaminen on tehokkaampaa kuin kolmansien annosten antaminen.

Joukko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) lääkäreitä kyseenalaisti hänen näkemyksensä sunnuntaina mielipidekirjoituksessa Helsingin Sanomissa. Lääkärien mielestä Nohynekin arvio ei ota huomioon tartuntojen vähenemistä väestötasolla lisärokotusten avulla. Virus ei juurikaan tartu kolmesti rokotettuihin, ja kun heidän määränsä kasvaa, viruksen kyky levitä väestössä heikkenee, lääkärit kirjoittavat.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on sanonut julkisuudessa, että hallitus haluaa kolmannen rokotuksen nopeasti kaikille halukkaille.

Jonkinlaisen takarajan kolmannelle annokselle saattaa muodostaa se, että EU-komissio on ehdottanut, että EU:n koronarokotustodistus olisi voimassa yhdeksän kuukautta toisen rokoteannoksen jälkeen. Tästä eteenpäin todistus ei enää olisi voimassa ilman kolmatta rokoteannosta.

Hallituksen vastikään päivitetyssä rokotusstrategiassa painopistettä muutettiin niin, että tavoitteena on myös tautimäärien ja sairastavuuden vähentäminen eikä ainoastaan vakavien tautimuotojen torjuminen. KRAR ja THL olivat linjanneet tätä ennen lausunnossaan, että taudin määrän vähentäminen rokotuksella ei ole mielekästä, mikä on tiettävästi herättänyt hallituksessa ihmetystä.

Kiuru, pääministeri Sanna Marin (sd.) ja sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) eivät kommentoineet koronakysymyksiä STT:lle maanantaina.