Pohjoismaissa pörssisähkön hinta nousee tänään vuosikymmenen ennätyslukemiin, ja myös muualla Euroopassa sähkö on poikkeuksellisen kallista.

Aamupäivällä Nord Pool -sähköpörssissä hinta nousi jo yli 30 senttiin kilowattitunnilta, mutta todellinen hyppäys on luvassa illalla kello 18. Tuolloin sähkö maksaa kuluttajalle yli 52 senttiä kilowattitunnilta. Syy sähkön korkeaan hintaan löytyy läntisestä naapurista.

- Etelä-Ruotsissa on pakkasta ja Suomessakin on mitattu korkeita pakkaslukemia, joten kulutus on suurempaa. Toinen syy on se, että Pohjois-Norjan vesivoimalaitokset varautuvat nyt talven tuloon, ja tuotanto on hetkellisesti normaalia vähäisempää, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingiridin valvomopäällikkö Arto Pahkin.

Suomi on osa eurooppalaista sähkömarkkinaa, ja Pohjoismaiden sekä Keski-Euroopan korkeat hinnat näkyvät myös Suomen hinnoissa.

- Sähkön hinta on meillä sama kuin Ruotsissa ja Baltiassa. Saksassa sähkö on hieman kalliimpaa, ja Ranskassa vieläkin kalliimpaa, sanoo Fingridin strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä.

Suomalaiset maksavat sähkön hinnoissa myös muun Euroopan päästöistä. Baltiassa ja Keski-Euroopassa sähköä tuotetaan paljon fossiilisilla polttoaineilla, kuten maakaasulla. Sen hinta on nyt noussut, ja myös päästöoikeudet ovat kallistuneet. Tällä hetkellä päästöoikeuden hinta on 75 euroa hiilidioksiditonnilta.

• Lue lisää: Sähkön pörssihinta on tuplaantunut viime kesästä - suomalaiset maksavat nyt sähkölaskussaan myös muun Euroopan päästöistä

Tuuli heiluttaa sähkön hintaa - kulutus kasvussa

Markkinoilla tarvittiin tänään kaikki kotimainen sähköntuotanto ja tuontisähköäkin lähes niin paljon, kuin siirtolinjoja pitkin on mahdollista saada. Mutta vielä kapasiteettia riittää, eikä sähkö ole loppumassa.

- Sähkön kulutus on lähtenyt nousuun, kun teollisuus on elpymässä ja kulutus on jo koronaa edeltävällä tasolla, sanoo Mikko Heikkilä.

Päivällä kulutus nousi lähes 13 000 megawattiin, mutta kotimainen tuotanto jäi vain 10 000 megawattiin. Kolmannes kotimaisesta sähköstä saatiin vesi- ja tuulivoimaloista, noin 26 prosenttia sähköstä tuotettiin ydinvoimalla ja lähes saman verran sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitoksissa.

Tuulen osuus sähköntuotannossa on kasvanut ja se näkyy sähkön hinnassa. Parhaimmillaan Suomen tuulivoimalat ovat pyörineet marraskuussa yli 2700 megawatin teholla, mutta tuulettomina päivinä tuotanto on jäänyt alhaiseksi.

- Mitä enemmän tuulee, sitä enemmän pörssihinta laskee, mutta hinnoissa näkyy myös kova kulutus, sanoo Mikko Heikkilä.

Kun tuulivoimalat seisovat, korvaavaa sähköä joudutaan tuottamaan esimerkiksi kaupunkien lämpölaitoksissa. Niissä tuotetun sähkön hintaa nostaa rajusti se, että monissa niistä käytetään fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä ja maakaasua.

Sähkön hinta voi laskea kun Olkiluoto 3 ja uudet tuulivoimalat valmistuvat

Hintojen vaihtelu on ollut syksyllä rajua. Öisin sähköä on saanut muutamalla sentillä, mutta päivisin hinta on noussut korkeaksi.

Varsinkin talvella Suomi on riippuvainen tuontisähköstä. Omavaraisuus paranee, kun uusi Olkiluoto 3:n ydinvoimalaitos otetaan käyttöön kesällä, ja sen myötä kotimaisen sähkön tuotanto lisääntyy 1600 megawatilla.

Suurempi muutos on luvassa vuosikymmenen puolivälissä, kun Suomeen valmistuu runsaasti uutta tuulivoimaa. Tuolloin tuulivoimalla voidaan tuottaa sähköä 8000 megawatin teholla, kun nykyisin kapasiteetti on vajaat 3000 megawattia.