Teatterilavoilla ja elokuvissa vaikuttanut Eero Aho ei ole vuosikausiin näytellyt tv-sarjoissa, sillä hän oli päättänyt, ettei niissä enää näyttele. Yllättävä yhteydenotto muutti mielen, ja hän päätyi päärooliin, johon valmistautuminen sai hänet itkemään.

Koskinen-sarjan pääroolissa nähtävä Eero Aho yllättyi täysin siitä, miten inhimillistä ja henkisesti rankkaa rikostutkijan työ todellisuudessa on. Kuva: Nelonen

Televisiotöistä jo yli vuosikymmenen ajan kieltäytynyt Eero Aho on yllättäen vihdoin mukana tv-tuotannossa.

Kyseessä on Ruutu+ -kanavalla tänään alkava rikossarja Koskinen , jossa seurataan komisario Sakari Koskista (Eero Aho) ja hänen tiimiään Tampereen poliisin väkivaltaisten rikosten yksikössä.

- Olen joskus nuorempana päättänyt, etten tee tv-töitä, koska niissä on niin tiukat aikataulut, Aho kertoo.

- Korona-aikana lähti kuitenkin kaikki teatterityöt alta, ja oli vaikea saada muita hommia. Kun tätä pestiä tarjottiin, totesin, että käsikirjoitus on niin hyvä, että lähden mukaan.

Aikataulutkin sopivat perheellisen miehen elämään siten, että sarjaa kuvataan Tampereella neljänä päivänä viikossa, ja loput kolme vapaapäivää kuluu perheen parissa Helsingissä.

- Saan kuvausten päätteeksi lukea rauhassa läpi seuraavan päivän tekstejä hotellihuoneessa vaikka läpi yön, joten tämä yhdistelmä sopii minulle hyvin, Aho toteaa.

Latautunut ja realismista ammentava rikossarja perustuu Seppo Jokisen Koskinen-romaaneihin. Jokaisesta romaanista on tehty kaksiosainen tv-sovitus, ja kymmenosaiseen avauskauteen mahtuu viisi erillistä tarinaa.

Koskinen on osoittautunut mielenkiintoiseksi projektiksi, ja sarjasta kuvataan parhaillaan jo toista tuotantokautta.

- Tätä on ollut hirveän kiva tehdä, sarjaa tehdään kunnianhimoisesti ja työtahti on tosiaan kova - meillä on monta kohtausta päivässä. Olen oppinut poliisin työstä valtavasti, Aho kertoo.

Eero Aho tutustui poliisin työhön pieteetillä poliisien avustuksella.

Ensimmäisellä kaudella Koskinen ja tiimi tutkivat muun muassa sarjamurhaa, epäonnistunutta jalokiviryöstöä, psykiatrisessa sairaalassa tapahtuvaa murhaepäilyä ja tuhopolttoa.

Koskinen joutuu työssään kestämään raakoja rikoksia, minkä vuoksi hänellä on vaikeuksia löytää tasapainoa ja rauhaa omassa yksityiselämässään.

Koskisen kollegoita näyttelevät Maria Ylipää (Ulla Lundelin), Turkka Mastomäki (Risto Pekki), Pertti Sveholm (Roine), Jon-Jon Geitel (Markku Kaatio) ja Anna Ackerman (Taru).

Koskisen kollegoita näyttelevät Maria Ylipää, Jon-Jon Geitel ja Turkka Mastomäki.

Rikostutkijalle ei ole mitenkään tavatonta, että työkavereista muodostuu jopa läheisempiä kuin omasta perheestä, koska töistä ei voi kotona juuri puhua.

Näin käy myös Koskiselle, joka avautuu tunteistaan mieluummin kollegoilleen kuin Raija-vaimolleen (Petra Karjalainen). Pariskunnalla on myös poika Antti (Samuel Kujala).

Se, millaisia rikoksia tutkijat joutuvat työssään kokemaan, kosketti syvästi myös sarjan näyttelijöitä.

- Kävimme tutustumassa poliisikouluun, jossa väkivaltarikosyksikön tutkijat pitivät meille luentoja. He kertoivat, että monet tapaukset menevät todella tunteisiin - kuten esimerkiksi kuolleiden lasten näkeminen, Aho kertoo.

- Meitä itketti, kun he kertoivat tarinoitaan ja sitä, kuinka syvälle psyykeen tapaukset voivat mennä, eikä niistä voi puhua juuri kellekään, Aho sanoo.

Koskinen joutuu painimaan yksityiselämän ja työelämän ristiriidassa. Koskisen Raija-vaimoa näyttelee Petra Karjalainen.

Mielikuva rikostutkijoiden työnkuvasta muuttui näyttelijöiden silmissä täysin.

- Se poliisin työn inhimillisyys ja tunteikkuus yllätti, ja halusin tuoda myös Koskisen hahmoon inhimillisyyden, joka näkyy hänessä tiettyinä hetkinä, Aho sanoo.

Samaa toteaa Maria Ylipää, jonka roolihahmolla on omat yksityiselämän haasteensa ja taipuvuutta alkoholin liikakäyttöön.

- Itkin Eeron kanssa, kun kuuntelin koulutuspäivänä poliisien kohtaamia järkyttäviä rikoksia. Se on henkisesti uuvuttavaa työtä, jossa ollaan jatkuvassa paineessa. Työhön liittyy vahvaa ihmistuntemusta ja jopa näyttelemistä, sillä väkivaltaisiin rikollisiin pitää yrittää suhtautua empaattisesti, Ylipää toteaa.

Maria Ylipää kertoo itkeneensä Ahon kanssa rooliin valmistautuessaan, sillä rikostutkijan työn karu puoli yllätti näyttelijät.

Poliisit ovat olleet mukana myös kuvauksissa varmistamassa, että esimerkiksi aseita käsitellään sarjassa oikein ja tilanteet etenevät totuudenmukaisella tavalla.

- Se helpottaa, että he ovat olleet mukana, ja tarinat on hiottu poliisien kanssa niin, että ne olisivat mahdollisimman todellisia. Poliisit ovatkin olleet hyvin vaikuttuneita sarjan realismista ja tunteiden näyttämisestä, Aho sanoo.

- Tosin jotkut Koskisen tekemät asiat ovat sellaisia, että tosielämän poliiseille tällaisista tapauksista tulisi todella paljon paperitöitä jälkikäteen, Aho naurahtaa.

Eero Aho ja Turkka Mastomäki näyttelevät läheisiä kollegoita Tampereen poliisin väkivaltaisten rikosten yksikössä. Tapahtumat sijoittuvat pääosin Tampereelle.

Sarjan tarinat eivät täysin mukaile kirjasarjojen tapahtumia, vaan ne on hiottu nykypäivään ja tv-sarjaan sopiviksi.

Lauri Nurksen ohjaaman sarjan käsikirjoituksesta vastaavat Riku Suokas ja Heikki Syrjä.

Ohjaaja Nurkse korostaa, että päähenkilöstä ei khaluttu tehdä liian vakavaa ja ahdistunutta, kuten monissa muissa poliisisarjoissa.

- Synkistelyn aika on ohi, ja huumori on tärkeässä roolissa. Ihmiset tarvitsevat lämpöä, valoa ja huumoria, jotta he jaksavat katsoa myös elämän nurjaa puolta, Nurkse painottaa.

- Roolihahmojen on oltava myös vilpittömän aidosti kiinnostuneita ihmisistä ja ymmärtää, miksi jotain on tapahtunut.

Nurkse oli myös se, joka keksi pyytää Ahoa päärooliin, vaikka tiesi tämän suhtautumisen tv-töihin.

- Kyllähän se vähän jännitti, kun otin Eeroon yhteyttä, sillä en edes tuntenut häntä ennalta. Mutta halusin juuri hänet päärooliin, ja olen todella iloinen, että hän suostui, Nurkse sanoo.

Koskisen hahmo on myös inhimillinen, ja halu ymmärtää paatuneitakin rikollisia on suuri.

Uutta itse tarinassa on esimerkiksi se, että Koskinen käy sarjassa psykiatrin (Jussi Vatanen) vastaanotolla.

- Koskiselle tulee eteen kaikenlaista. Hän on työnarkomaani, jolle elämä on helpompaa silloin, kun on työssä kiinni. Kun hän joutuu käyttämään eräässä tilanteessa asetta, siitä syntyy kaikenlaisia kieppejä, jonka vuoksi hänet laitetaan työnohjaukseen. Hänen yksityiselämänsä menee entistä hankalammaksi, Aho selvittää taustoja.

Eero Aho tunnistaa Koskisen työnarkomaniasta myös itseään.

- Onneksi vanhemmiten osaan jo vähän päästää irti töistäkin, mutta kuten vaimoni sanoi, jaksaisin ehkä kolme päivää sellaista elämää, ettei olisi mitään tekemistä, mies hymähtää.

Koskinen maanantaista 29.11. alkaen Ruutu+