Kuvataiteilija Tuomo Rosenlund kastaa kynän mustepulloon, ja alkaa piirtää ääriviivoja uusimpaan teokseensa. Paperille piirtyy sähköjohtokieppi toisensa perään.
Valopöydällä paperin alla on lyijykynäluonnos, jota Rosenlund kopioi lopulliseen versioon.
- Tämä on leppoisa työvaihe, aika lailla teknistä suorittamista.
Kun ääriviivat on tehty, Rosenlund tussaa teokseen vielä vähän taikaa.
- Varjostuksia, vähän tummennuksia ja kaikennäköistä pientä lumoamista ja taikaa, mitä piirtäjä käyttää, että saisi lopputuloksen näyttämään hyvältä.
Rosenlund on taltioinut tamperelaisittain ainutlaatuista työmaata ihan alusta saakka noin kerran kuukaudessa. Tekeillä on 50 piirustuksen sarja.
- Kokonaisuudessa pitää näkyä sekä pieniä yksityiskohtia että isoja näkymiä, massiivisia muotoja ja miten ne vaikuttavat kaupunkikuvaan.
Toisaalta tämän mittakaavan työmaalla pienikin yksityiskohta kertautuu. Rosenlundin piirtämiä sähköjohtokieppejä on piilotettu Tampereen keskustaan rakentuvaan kokonaisuuteen kilometrikaupalla.
Tuomo Rosenlundille on tärkeää teosten visuaalisen näyttävyyden lisäksi niiden todistusarvo. Nykyään työmailta jää talteen valokuvia ja videoita, mutta entisaikojen rakennuksia tallennettiin piirtämällä.
- Tämä on laajamittainen dokumentointi, joka jää kaupungin kokoelmiin. Jonkin ajan päästä tämä voi olla katsojalle hauska elämys, että ai noin se tehtiin siihen aikaan. Tässä on historiallista dokumentaarisuutta sitten, kun mennään ajallisesti tarpeeksi pitkän ajan päähän.
Teossarjan Rosenlundilta tilannut Tampereen kaupunki on myös ajatellut aluerakennushankkeen dokumentointia.
- Aika nopeasti meillä heräsi ajatus siitä, että työmaa on jo itsessään on hyvin uniikki, miksemme myös taltioisi sitä ainutlaatuisella tavalla. Koimme, että Tuomon piirrosten kautta voisimme tuoda esille uudenlaisen näkymän siitä, miten hanke muuttuu konkretiaksi, sanoo Tampereen kaupungin talous- ja hankintavastaava Pekka Ranta.
Rakennusteknisesti Rosenlundin työt eivät ole tarkkoja, vaan hän on ottanut taiteellisia vapauksia.
- Kyllä piirtäjän ensimmäinen tehtävä on huijata.
Hän on myös poistanut valokuviinsa mahdollisesti tallentuneet ihmiset.
- Ihmisestä ei tarvitse näkyä kuvassa kuin puolikas jalka, niin se varastaa huomion. Silloin unohtuu pääkohde, eli rakennus itse.
Kun kuvataiteilijaa kiehtoo arkkitehtuuri ja teollisuuden historia, on Kannen ja areenan rakentumisen aikana ollut monen monta kohokohtaa.
- Olen ollut etuoikeutetussa asemassa, kun olen saanut seurata tätä ihan lähietäisyydeltä. Rakennukset ovat taiteilijan silmin parhaimmillaan rakentuessaan. Prosessin eri vaiheet tarjoavat outoja ja yllättäviä näkymiä, jotka ovat visuaalisesti herkullisia.
Videolla Rosenlund kertoo erityisestä hetkestä, joka on jäänyt vuosien varrelta mieleen.
Vielä ei ole tehty päätöksiä siitä, mihin Rosenlundin kymmenien piirustusten sarja tulee nähtäville.
- Keskusteluja käydään areenayhtiön kanssa ja tauluista ainakin osa, jos ei jopa kaikki, tulevat sijoittumaan Nokia Arenalle. Joka tapauksessa taulut halutaan pitää esillä ja kaikkien katseltavina, sanoo Tampereen kaupungin markkinointi- ja viestintäsuunnittelija Noora Kumpulainen.
Rakennustyömaalta otetuista kuvista ja piirustuksista, sekä työmaan suunnittelijoiden ja toteuttajien haastatteluista on tekeillä myös kirja, joka julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.
- Niistä haastatteluista kävi ilmi, ettei kukaan ollut osannut varsinaisesti valmistautua siihen, miten valtava tämä työmaa tulee olemaan. Se on ollut mittakaavaltaan ainutlaatuinen kohde monelle, Rosenlund sanoo.
Sitä se on ollut myös hänelle itselleen.
Tampereen areenan ensimmäiset yleisötilaisuudet järjestetään 3. ja 4. joulukuuta, kun jääkiekon liigajoukkueet Ilves ja Tappara kohtaavat uudella jäällä. Virallisia avajaisia juhlitaan 15. joulukuuta.
Mitä ajatuksia uutinen herätti? Voit keskustella aiheesta 30.11. klo 23 asti.
Kommentti: Tamperelaisen jääkiekon ystäviä yhdistää yksi huoli - katoaako Hakametsän henki?
Tampereen areenan uusi nimisponsori on Nokia, areena sai myös uuden nimen - Yle seurasi infoa suorana
TetraSys Oy.