Saksa on linjaamassa EU-politiikkaansa uusiksi. Suomenkin on syytä olla varuillaan.

Saksan tuleva liittokansleri Olaf Scholz johtaa joukkoja viimeisten hallitusneuvotteluiden jälkeen: ohjelma on kasassa. Kuva: Reuters

Suomen hallituksella riittää päänvaivaa.

Koronapandemia uhkaa pahentua, hallituksen sisäinen yhtenäisyys herättää kysymyksiä ja edessä on isoja päätöksiä muun muassa velkavetoisen valtiontalouden tasapainottamiseksi.

Jotta homma ei menisi liian helpoksi, yllättäen myös Euroopan unionista kuuluu kummia.

EU:n talousmahti Saksa sai viime viikolla loppuun hallitusneuvottelunsa, joista lastuja on lentelemässä Suomeenkin, ainakin jos katsoo demari Olaf Scholzin SPD:n, vihreiden ja liberaalien varaan rakentuvan koalition aikeita ja linjauksia.

Viime viikolla julkistetun tulevan hallituksen alustavan ohjelman perusteella Saksa olisi ottamassa jättiharppauksen kohden EU:n muuttamista liittovaltioksi. Samalla Saksan linja suhteessa Euroopan unioniin olisi siirtymässä lähemmäksi Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ajamaa linjaa: EU olisi tiukempi yhteenliittymä sekä taloudellisesti ja puolustuksellisesti.

Se tietäisi kansallisen liikkumavaran kapenemista jäsenmaissa, myös Suomessa.

Lue lisää: Kommentti: Saksan EU-linjaan tulossa radikaali käänne - maan seuraava hallitus haluaa muuttaa EU:n oikeaksi liittovaltioksi

Saksan uusi linja olisi myrkkyä niille suomalaisille poliitikoille, jotka ovat vakuuttaneet, että budjettivalta ei siirry Brysseliin, vaan pysyy Suomessa ja eduskunnassa. Tämän linjauksen tuki ja turva on ollut Saksa, joka on ollut samoilla linjoilla Suomen kanssa - tähän saakka.

Tosin unionin periaatteet ovat muutenkin rapautumassa. Valtava satojen miljardien eurojen talouspaketti koronan jälkihoitoon avasi tien yhteiselle velanotolle, mikä ei pitänyt EU:n peruskirjan perusteella olla koskaan mahdollista. Suomessa pakettia perusteltiin ainutkertaisuudella, mutta koronan jatkuessa uusi pakettikaan ei ole poissuljettu.

Kohutussa ympäristöluokittelussa eli taksonomiassa EU on ottamassa isompaa roolia Suomen metsien käytön määrittelyssä: Suomen edut ja linjaukset eivät välttämättä ole EU:n enemmistön linjausten mukaisia.

Euroopan unionin tulevaisuutta mietitään parhaillaan EU:n tulevaisuuskonferenssissa.

Saksan uuden hallituksen tavoitteet onkin linjattu konferenssia ja EU:n tulevaa strategiaa varten. Konkreettisesti EU:n komission, parlamentin ja kansallisten päätösten välisessä tasapainoilussa ei ole tapahtumassa mitään pitkään aikaan. Silti Saksan omaksumat uudet ajatukset kertovat, mihin EU voi olla matkalla, ja siihen voi olla hyvä varautua Suomessakin.

Kehitykseen voidaan vielä vaikuttaa. EU:n tulevaisuuspohdinnoissa toistaiseksi hiljaisuus on ollut Suomessa käsin kosketeltavaa - pois lukien EU:ta vastustavien populistien möykkä.

Jonkinlainen mannerlaattojen liikkuminen on EU:ssa käynnissä.

Italia ja Ranska ovat löytäneet toisensa, mikä ei sinänsä ole ihme: korviaan myöten velkaantunut Italia tarvitsee EU:n löysäkätistä rahanjakoa. Mutta onko Saksakin liittymässä tähän joukkoon? Jos näin käy, syntyy unioniin kolmen vahvan maan yhteenliittymä, joka vie EU:ta haluamaansa suuntaan ja muut vain vikisevät.

Jos sitäkään.