Noin sata tuhatta kärpäsentoukkaa möyrii harmaan muovilaatikon pohjalla koruttoman toimistohuoneen pöydällä.

Paikka on vanhassa painotalossa Etelä-Hyvinkäällä sijaitseva kasvuyritys Volare Oy:n toimitila. Toukat rouskuttavat ruokateollisuudessa syntyviä ylijäämätuotteita. Siis ruokaa, joka ei kelpaa ihmisravinnoksi.

Tällaista on esimerkiksi kaurankuori. Sen avulla toukat kasvavat hurjaa vauhtia: käytännössä ne kaksinkertaistavat painonsa joka päivä ja ovat vajaassa parissa viikossa kasvaneet jo parin sentin mittaisiksi.

Pian tämän jälkeen toukat jalostetaan proteiiniksi ja rasvaksi. Lopputuotteena saadaan jauhoa, jota voidaan käyttää esimerkiksi kalan- ja koiranruoan valmistuksessa.

Ensi kuulemalta prosessi ei kuulosta mullistavalta. Hyönteisravintoon keskittyviä start up -firmoja on syntynyt tällä vuosituhannella valtava määrä, ja heinäsirkkoja ja jauhomatoja on maisteltu niin toreilla, telkkarissa kuin polttareissakin.

Jossain vaiheessa hehkutus hyönteisravinnon ympärillä näytti kuitenkin lopahtavan, ja syntyi tunne, että hyönteisten syöminen ei koskaan tehnytkään varsinaista läpimurtoa.

Hyvinkäällä kärpäsentoukkia kasvattavan Volare Oy:n toimitusjohtajan Tuure Parviaisen mukaan johtopäätös on kuitenkin ennenaikainen.

- Ruoka on vahvasti kulttuurisidonnainen asia, ja isot muutokset kestävät kymmeniä vuosia, hän sanoo.

Tähän viittaa myös useampikin tutkimus. Esimerkiksi Suomessa noin 70 prosenttia ihmisistä kokee hyönteisruoan kiinnostavana ja noin puolet olisi valmiita ostamaan hyönteisruokaa.

Tie on kuitenkin hidas: hyönteisruoan yleistymisen kannalta tärkeää on, että käytöstä tehdään helppoa, kuluttajat tuntevat käyttötapoja ja että hyönteisruokaa on saatavilla tavanomaisessa ruoanostopaikassa kohtuulliseen hintaan.

Näin tulee vielä tapahtumaan, uskoo Parviainen. Maaliskuussa 2021 julkaistu tutkimusraportti vihjaa samaan suuntaan. Sen mukaan globaalit hyönteismarkkinat kasvavat lähes 27 prosentin vuosivauhdilla ja markkinan kokonaisarvo vuoteen 2027 mennessä on pitkälle yli neljä miljardia euroa.

Parviainen mainitsee esimerkkinä hummerin, joka oli vuosisatojen ajan käytännössä vain köyhimmän kansanosan ruokaa (Insider). Sen kysyntä alkoi hiljalleen kasvaa 1800-luvun lopulla, ja toiseen maailmansotaan mennessä hummerista oli tullut gourmet-tason herkku.

Yrityksen taustalla vuosien kehitystyö

Prosessi, jolla kärpäsentoukat jalostetaan proteiiniksi ja rasvaksi, on vuosikausien kehittelyn tulos.

Sekä Parviainen että Volaren teknologiajohtaja Matti Tähtinen ovat tutkineet noin kymmenen vuoden ajan Helsingin yliopistossa ja VTT:llä hyönteisten syömiseen liittyviä asioita. Menetelmä on patentoitu ja suojattu, eivätkä tekijät hiisku yksityiskohtia julkisuuteen.

Lisäksi yritys pyrkii tulevaisuudessa automatisoimaan sekä alkutuotannon että toukkien jalostamisen niin pitkälle, että ihmistyötä tarvitaan mahdollisimman vähän.

- Näissä nykyisissä tuotantotiloissa proteiinijauhoa tuotetaan alle sata tonnia vuodessa. Parin vuoden päästä on tarkoitus rakentaa laitos, joka tuottaa noin viisi tuhatta tonnia vuodessa, Parviainen sanoo.

Noin kymmenen vuoden päästä tarkoitus on pyörittää useita tuotantolaitoksia eri puolilla Pohjois-Eurooppaa. Yksi tällainen laitos voisi ruokkia laskennallisesti 4,75 miljoonaa lohta vuodessa, ja siinä vaiheessa hyönteiselintarvikkeita saattaa syntyä myös muuhun tarkoitukseen kuin kalan- tai koiranruoaksi.

- Haluamme ensin saada aikaan ison vaikutuksen ja suuria virtoja liikkeelle. Siksi tuotamme alkuun ruokaa lemmikkieläimille. Myöhemmin tarkoitus on jalostaa tuotteita myös ihmisravinnoksi.

Firman lähtökohtana on, että kaikki taloon tuotava raaka-aine pyritään jalostamaan lopputuotteeksi, joka voidaan myydä.

Tästä hyvä esimerkki ovat ne kärpäsentoukille syötettävät kaurankuoret: nykyisin kuoret pääsääntöisesti poltetaan voimalaitoksissa energiaksi ja sitä kautta taivaan tuuliin, mutta toukkien ravintona ne palaavat takaisin luonnon kiertokulkuun.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 29. marraskuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Hyönteisten suosio hiipui ruokapöydässä - kasvattaja uskoo suunnan vielä kääntyvän

Suomalainen ei ole vielä valmis sirkansyöjäksi - hype hyytyi kolmessa vuodessa

Valkosipulisirkat tulevat kauppoihin - Valmistaja: Sopivat salaattiin tai kaverin yllättämiseen, sirkkabuumi muuten hyytynyt