Valkoiseen turkkiin värinsä vaihtanut lumikko vilistää heinikkoista rinnettä edestakaisin lähiössä muutaman kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta.

Näky ei ole tavaton. Lumikot viihtyvät kaupungeissa, mutta vikkelän eläimen näkeminen on harvinaisempaa.

- Sillä on paljon vihollisia, joten se piiloutuu hyvin. Lumikko pysyttelee usein heinikon seassa tai lumen alla. Loppusyksystä ennen kuin lumi on satanut, sen valkoisen turkin voi helpommin erottaa tummaa maata vasten, kertoo Ähtärin eläintarhan intendentti Marko Haapakoski.

Yhä useammin myös kaupunkialueella voi törmätä tyypillisiin metsien eläinlajeihin. Esimerkiksi Jyväskylässä on nähty yhä enemmän metsäkauriita, kettuja, pöllöjä, supikoiria, ilveksiä ja jopa näätiä, joita pidetään ikimetsien ja erämaiden asukkaana.

Keski-Suomen alueen riistapäällikkö vahvistaa, että viime vuosikymmenten ajan villieläimet ovat yleistyneet kaupungeissa.

- Monien lajien osalta on käynyt niin, että metsissä niiden kannat on pienentyneet, mutta sen sijaan taajamien tuntumassa ja kaupungeissa ne ovat kasvaneet, sanoo riistapäällikkö Olli Kursula Suomen riistakeskuksesta.

Kursulan mukaan esimerkiksi oravat viihtyvät hyvin taajamissa, mutta metsissä niiden kannat ovat harventuneet. Myös rusakkoja on paikoitellen runsaammin taajamissa kuin niiden ulkopuolella.

Suurten nisäkkäiden määrä on kasvanut voimakkaasti Suomessa. Eläimiä on enemmän kuin sataan vuoteen, mutta alueiden ja lajien välillä on suuria eroja.

Taajamissa ruokaa ja suojaa tarjolla

Eläimiä houkuttelee maaseudulta kaupunkeihin ravinto ja suoja.

- Ruokaa on saatavilla kaupungeissa tasaisesti ympäri vuoden. Esimerkiksi linturuokintapaikoilla voi olla myyriä. Taajamissa ei myöskään metsästetä, ja siellä ei ole muita vihollisia niin paljon kuin maaseudulla, sanoo Haapakoski.

Asutus on aina houkutellut hiiriä, myyriä ja rottia. Myyräkantojen muutokset eivät Haapakosken mukaan ilmene kaupungeissa yhtä voimakkaasti kuin metsissä. Rusakoiden määrät ovat viime vuosina kasvaneet taajamissa. Niitä seuraavat isommat pedot.

- Rusakoiden ja metsäkauriiden perässä tulevat suuremmatkin pedot kaupunkeihin. Kettuja ja näätiäkin liikkuu yleisesti taajamissa, ja jopa ilveksiä vierailee siellä silloin tällöin, kertoo Kursula.

Lumikko taitava saalistaja

Villieläimen havaitseminen herättää kaupunkilaisissa yleensä iloa ja kiinnostusta. Lumikosta on myös hyötyä asutuksen läheisyydessä. Näätäeläimiin kuuluva Euroopan pienin peto on erinomainen jyrsijöiden hävittäjä.

Etenkin syksyisin se saalistaa paljon ruokaa varastoon. Se ei ole paljoa peukaloa paksumpi, noin 11-20 cm pitkä ja painaa alle 100 g.

- Pienestä koostaan huolimatta se on todella petomainen ja varsinainen myyrien sekä hiirien kauhu. En ihmettele, jos se päihittäisi pienen rotankin. Se on ainoa pedoista, joka pääsee hiirien ja myyrien koloihin, sanoo Kursula.

Lumikon voi helposti sotkea kärppään. Kärppä on kuitenkin kookkaampi ja sen hännänpää on aina musta, kun taas lumikko on talvisin kokonaan valkoinen. Lumikko on Suomessa rauhoitettu, mutta elinvoimainen.

- Lumikko on nakkimakkaran muotoinen. Se tarvitsee paljon ravintoa, koska se haihduttaa muotonsa vuoksi runsaasti lämpöä. Sillä on monia vihollisia, mutta se on hyvä sopeutumaan. Se osaa esimerkiksi nyppiä myyristä karvat ja eristää niillä pesänsä, kertoo Ähtärin eläintarhan intendentti Marko Haapakoski.

Ilmastonmuutos on haitaksi lumikolle. Sen turkin väri vaihtuu ruskeasta valkoiseksi valojaksojen mukaan. Lumen tulon viivästyminen on sille vaaraksi, koska se erottuu vihollisille, kuten varpuspöllölle, helpommin.

Rakennuksiin pesiytymisestä tuhoa

Villieläimistä on harvoin muuta haittaa kaupungissa kuin että esimerkiksi rusakot ja kauriit saattavat pistellä istutuksia poskeensa.

Satunnaisessa käytössä olevia rakennuksia, kuten kesämökkejä, kannattaa kuitenkin pitää silmällä, etteivät näätäeläimet pääse niihin pesiytymään.

- Kun sisätiloihin kannetaan mätäneviä eläimiä, aiheutuu siitä hajuhaittoja. Vintillä tai välikatossa näätäeläimet pesiytyessään mylläävät eristeitä ja sotkevat ulosteilla paikkoja. Ne saattavat myös purra sähköjohtoja poikki, kertoo riistapäällikkö Olli Kursula.

Kursulan mukaan joka kevät on jouduttu Keski-Suomen alueella näätäeläimien aiheuttamien tuhojen takia pistämään muutaman mökin sisäpinnat ja eristykset uusiksi.

- Yksi keino pitää näätäeläimet poissa harvoin käytössä olevista rakennuksista on ääni. Jyrsijöille tarkoitetut ultraäänikarkottimet voivat tepsiä myös muihin eläimiin, vinkkaa Kursula.

Villieläinten aiheuttamat tuhot lisääntyivät Ifi-vakuutusyhtiön tilastoissa 75 prosenttia viime vuonna (Helsingin uutiset).

Oletko sinä nähnyt villieläimiä kaupungissa tai taajamassa? Voit keskustella aiheesta 29.11. klo 23.00 saakka.